Puheenvuoroja budjetin palautekeskustelusta

15.12.2011
Tällä viikolla eduskunnassa on aloitettu budjetin palautekeskustelu. Käytin keskiviikkona yleiskeskustelussa puheenvuoron, jossa mm. arvioin Euroopan talouskriisin vaikutuksia ensi vuoden budjettiin. Lue tarkemmin alempaa.

Torstaina aamulla käsiteltiin oikeusministeriön hallinnonalaa. Puhuin lyhyesti debatissa vankien tilanteesta. Mielestäni olisi tärkeää, että oikeusministeriökin osaltaan - vankeinhuollosta vastaavana - osallistuu hallituksen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen toimintaan. Tiedämme, että useilla vangeilla on paljon ongelmia, asunnottomuutta, työttömyyttä, oppimisvaikeuksia, varattomuutta, päihde- ja ihmissuhdeongelmia ym. Hyvin harvoissa tapauksissa vanki saa vankila-aikana elämäntilanteeseensa apua ja tukea. Vangin vapautuessa hänen tilanteensa voi olla jopa huonompi kuin vankeuden alkaessa. Ei ole kenenkään etujen mukaista, että ihmisen syrjäytyminen syvenee ja rikoskierre jatkuu toivottoman elämäntilanteen vuoksi.

Päivän kokousten jälkeen on illalla vuorossa on vielä sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalat. Perjantaiaamulla keskustelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriön alalta.
----
Puheenvuoroni budjetin yleiskeskustelussa:

Koko tätä eduskuntatyön syksyä on leimannut vahvasti keskustelu talouden tulevaisuudesta. Emme voi varmasti liikaa korostaa sitä, miten epävarmassa tilanteessa olemme Euroopan velkakriisin ja oikeastaan koko maailmantalouden heikon kehityksen keskellä. Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, Suomen talouden perustekijät kestävät hyvin kansainvälisen vertailun, mutta julkinen taloutemme on nyt poikkeuksellisten, suurten haasteiden edessä.

Tavoitteenamme on työllisyyden vahvistaminen, mutta nyt on myös varauduttava työttömyyden kasvuun, kotimaisen kysynnän vähenemiseen ja sosiaaliturvamenojen lisääntymiseen. Vaikka kriisi tähän saakka olisi jäänyt ihmisten arjessa etäiseksi asiaksi, on selvää, että työttömyyden lisääntymisellä on suora vaikutus ihmisten arkiseen elämään ja toimeentuloon.

Suomen tulevaisuuden kannalta luottamuksen palauttaminen euromaiden julkisiin talouksiin on välttämätöntä. Kuten pääministeri Katainen eilen totesi, viennistä riippuvaiselle Suomelle on olennaista, olemmeko suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin liittyvissä ratkaisuissa voimattomia sivusta seuraajia vai vahvoja vaikuttajia. Siksi on tärkeää, että yhteisen valuuttamme pelastaminen, yhteisten pelisääntöjen ja mekanismien vahvistaminen ja avoimuus, sijoittajien vastuun lisääminen ja kansalaisten vastuun rajaaminen toteutuvat jatkossa entistä selkeämmin – ja hallitus on tässä työssä määrätietoinen.

Emme voi kuitenkaan tietää, mitä kansainvälisessä taloudessa tulee tapahtumaan. Senkin vuoksi on välttämätöntä, että pidämme oman taloutemme pohjan kestävänä. Siihen ensi vuoden talousarvio antaa hyvät edellytykset. Talouden vakauttamiseksi tarvitsemme sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkorotuksia ja uudelleen kohdentamista.

Yhteiskunnan eriarvoistumiskehitykseen puututaan hallitusohjelman mukaisesti. Osa menolisäyksistä ja veronkevennyksistä kohdistuu nimenomaan tähän tärkeään toimenpidekokonaisuuteen, jolla pienituloisempien ihmisten hyvinvointia ja taloudellista asemaa parannetaan. Jos tarvetta vahvempiin sopeutumistoimiin ilmenee, on aivan ehdotonta, ettei pienituloisempien ihmisten asemaa heikennetä. Veronmaksukykyä ja -halua kyllä löytyy yhteiskunnassamme paremmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Tavoitteenamme tulee olla eheä yhteiskunta, jossa kaikkien ihmisten on hyvä elää ilman raja-aitoja ja luokkaeroja. Tässäkin asiassa luottamus on erittäin tärkeää.

Työllisyyden turvaaminen tulee olemaan suuri haaste. On hienoa, että meillä on raamisopimus, joka paitsi tukee työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta, myös vahvistaa etenkin veroratkaisujen kautta kotitalouksien ostovoimaa ja työllisyyttä.
Täytyy muistaa, että hallitus on asettanut tavoitteeksi 72 prosentin työllisyysasteen ja 5 prosentin työttömyyden.

Nämä tavoitteet edellyttävät satsausta koulutukseen, osaamisen kehittämiseen, työelämään ja työhyvinvointiin sekä osatyökykyisten työllistämiseen. Tarvitaan monipuolisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tarvitsemme myös uusia työpaikkoja, kasvuyrittäjyyden lisäämistä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Tekesin rahoitusta ollaan nyt suuntaamassa pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Se on hyvä linjaus.

Lisäksi tarvitsemme satsauksia vihreään kasvuun ja ilmasto- ja ympäristöteknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja soveltamiseen. En malta olla kuitenkaan muistuttamatta, että valitettavasti sidoimme viime kaudella kätemme ydinenergiaan ja näin heikensimme olennaisesti edellytyksiä vihreän teknologian ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Lopuksi lyhyesti kuntien tilanteesta, josta tässä on jo paljon puhuttukin. Ihmisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu ovat aivan keskeisimmässä roolissa, kun puhumme yksittäisen kansalaisen elämänlaadusta ja hyvinvoinnista sekä hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Nykyisin ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa palveluiden suhteen. Etenkin kuntien väliset erot palveluissa ovat suuret. Juuri tästä syystä kuntauudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä, sillä muuten emme selviydy tulevista palveluvelvoitteista. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen jokaiselle suomalaiselle, ja tämä on kuntauudistuksen perimmäinen tavoite.