Oikeudenmukaista turvaa omaishoitajuuteen

Toin perjantaina Eläkkeensaajien Kymen piirin 40-vuotisjuhlaan Kuusankoskelle Sos.dem. eduskuntaryhmän tervehdyksen. Puhuin ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, sekä etenkin ikääntyvien ihmisten tilanteesta ja vanhuspalvelulaista. Puutuin myös mm. keskustelua herättäneeseen kysymykseen omaishoidon kehittämisestä.

- Me sosialidemokraatit olemme yksiselitteisesti sitä mieltä, että omaishoitajien asemaa on parannettava. SDP on jo pitkään ajanut parannusta omaishoitajien asemaan. Omaishoidon tueksi on oltava riittävästi monipuolisia tukipalveluita, joilla tuetaan niin omaishoitajan kuin -hoidettavankin hyvinvointia ja jaksamista.

Omaishoidon tilanne eri puolilla maata on hyvin kirjava. Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson onkin perustanut kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä on parantaa omaishoitoa ja omaishoitajien oikeusturvaa. Ohjelman toimenpiteet on tarkoitus aikatauluttaa ja tuoda budjettikehyksiin. Ensimmäisiä parannuksia tuodaan jo ensi vuoden budjettiin.

- Omaishoitajien tukipalveluihin on ensi vuodesta alkaen tulossa lisärahaa 10 miljoonaa euroa. Jatkossa on tärkeää, että omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäistetään omaishoitajille tasavertaisiksi.

- On tärkeää, että omaishoitajia kohdellaan samalla tavoin. Pelkkä omaishoidon tukipalkkio ei tuo yhdenvertaisuutta, vaan tarvitaan myös tukipalvelut. Peruspalveluministerin työryhmä käsittelee juuri tätä omaishoidon kokonaisuutta.

- Meidän on luotava yhtenäiset kriteerit, joilla arvioidaan, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea, turvattava tukipalkkio ja tarvittavat palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Se, kuka tukipalkkion konkreettisesti maksaa, ei ole se olennaisin kysymys, vaan oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu, joka tukee omaishoitajuutta.

Tavoitteena hyvä vanhuus

Käytin Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoron tiistaina 25.9.2012 välikysymyskeskustelussa  ikäihmisten hyvästä hoivasta, monimuotoisista palveluista ja omaishoidosta. Alla puheesta lyhennelmä.
   
Ikäihmisen ihmisarvon kunnioittaminen on Sosialidemokraateille hyvän ikääntymisen peruskivi. Sen turvaamiseksi tarvitsemme toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Myös vanhuslain ytimessä on ikääntyvän oikeuksien ja toimintakyvyn korostaminen. Tärkeintä on, että ihminen saa yksilöllisesti juuri niitä palveluja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan arjessa.

Palveluiden laadun ja saatavuuden takaamiseksi tarvitsemme osaavaa, monipuolista ja riittävää henkilöstöä ja hyvää johtamista. Vanhusalan houkuttelevuutta on lisättävä ja turvattava riittävästi aloituspaikkoja ja vanhustyön erikoistumislinjoja.

Omaishoidon on oltava aito vaihtoehto läheisen ihmisen hoitamiseen eikä siihen saa ajaa ihmisiä puuttuvien palveluiden takia. Kunnissa on satsattava riittävästi omaishoitoon ja tarvittaviin tukipalveluihin.

Viimeistään nyt on otettava vakavasti paitsi hoidon ja hoivan, myös ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja esteettömyyden haasteet ja ryhdyttävä toimeen. Terveyttä edistävät palvelut ja työtavat parantavat elämänlaatua ja estävät laitoshoitoon joutumista. Vanhustenhoitoon satsaaminen pitääkin kunnissa ymmärtää myös pidemmän tähtäimen taloudellisena säästönä.

Tarvitsemme myös sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen, jolla turvaamme kuntiin nykyistä paremmat resurssit niin henkilöstön palkkaukseen kuin palveluiden kehittämiseen.

Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus saada aikaan hyvä ja aidosti vaikuttava laki turvaamaan vanhusten arvokasta elämää. Esitys vahvistaa ikääntyvien asemaa palveluiden käyttäjinä ja monipuolistaa palveluiden sisältöä. Sosialidemokraatit antavat hallitukselle tässä työssä täyden tuen ja luottamuksen.

Ikääntyminen on huomioitava kaikessa päätöksenteossa

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd) puhui ikääntymisen mahdollisuuksista ja haasteista Espoon Wanhojen Tovereiden tilaisuudessa Soukan palvelutalossa.

- Jotta ikäihmisille voidaan turvata hyvä vanhuus ja riittävät palvelut, ikääntyminen on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Se tarkoittaa toimia kaikilla sektoreilla, niin yhdyskuntasuunnittelussa, kaavoituksessa, rakentamisessa kuin palveluissakin. Ikääntyvällä on oltava oikeus monipuoliseen arkiseen elämään ja turvalliseen vanhuuteen, kansanedustaja Anneli Kiljunen linjaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilöstön tarve kasvaa jatkuvasti. Tämä johtuu paitsi väestön ikääntymisestä ja eliniän pitenemisestä, myös nykyisen henkilöstön eläköitymisestä.

- On kuitenkin selvää, että henkilöstö ei yksin pysty vastaamaan kasvavaan palveluhaasteeseen. Työprosesseissa ja palvelurakenteissa on myös tehtävä muutoksia mm. vahvistamalla moniammatillista työtä ja lisättävä vanhustyön vaikuttavuutta. Viimeistään nyt pitää ottaa kaikkialla vakavasti ennaltaehkäisy, terveyden ja toimintakyvyn tukeminen sekä kuntouttava työote, Kiljunen painottaa. – Muuten emme tulevaisuuden haasteista selviä.

- Kaikki ymmärtävät monipuolisten palveluiden tarpeen ja tunnustavat tavoitteen kotona asumisen vahvasta tukemisesta. Kyse on siitä, miten se näkyy käytännön politiikassa. Kunnissa työtä vanhuslain toteuttamiseksi pitää tehdä yhdessä eikä vastakkainasettelusta ole hyötyä.

Karvajalanjoen kosteikon ja luontopolun avajaisista

(Otteita Karvajalanjoen suojeluyhdistyksen tiedotteesta)

Taipalsaaren Haikolan ja Vitsain kylien rajalla sijaitseva Karvajalanjoen kosteikko ja luontopolku valmistuivat kesällä. Hanke aloitettiin 15.2 ja avajaisia vietettiin sunnuntaina 19.8. Alue on ollut yleisölle avoin koko rakennusajan.

Karvajalanjoen suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Marjut Sassi kiitteli hankkeen ripeää valmistumista. Siitä kuuluu iso kiitos ahkeralle talkooporukalle. Puheessaan Sassi kiitti myös maanomistajia, osakaskuntia, Taipalsaaren kuntaa, urakoitsijaa, tukiviranomaisia ja lahjoittajia. Myönteinen ilmapiiri on jatkunut koko hankkeen ajan.     

Lpr seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jouni Kemppi katkaisi alueen sulkeneen punaisen nauhan. Toimitusta seurasivat oikealla ke Anneli Kiljunen ja vasemmalla Karvajalanjoen suojeluyhdistyksen pj Marjut Sassi sekä ke Ari Torniainen. Kuva: Osmo Pöysti 

 

Punaisen nauhan alueelle katkaisi Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jouni Kemppi. Hän totesi että ympäristötoimi on tukenut hanketta kaikin tavoin. Koko Pien-Saimaan suojelussa näkyy seudullisen ympäristöhallinnon toimivuus, kun asioita pystytään käsittelemään usean kunnan yhteisenä. Kemppi toisti Marjut Sassin terveiset päättäjille, että eu-byrokratiaa on helpotettava, muuten monet hyvät hankkeet tukehtuvat alkuunsa.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen on ollut Pien-Saimaan suojelun aktiivi jo monta vuotta. Hänen mukaansa Karvajalanjoen hanke osoittaa, että paljon voidaan tehdä ja nopeasti, kun ihmiset saadaan mukaan toimintaan. Kaikissa Pien-Saimaan suojelun hankkeissa pitää korostaa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja välittämistä.

Avajaisiin oli kutsuttu lähikylien asukkaita, rahoittajia ja tukijoita. Yleisöä oli lähes 100.

Väkeä paikalla oli lähes 100. Kuva: Marjut Sassi

 

Karvajalanjoki on suurin Pien-Saimaan läntisimpään osaan laskevista joista. Sitä pitkin järveen virtaa merkittävä määrä ravinteita pelloilta ja metsistä. Valuma-alueella on esimerkiksi kolme ojitettua suota ja yksi kuivatettu järvi.

Kosteikko on n 4,5 hehtaarin laajuinen ja siinä on useita saaria, altaita ja porrastuksia. Tarkoituksena on, että vedet viipyisivät kosteikkoalueella mahdollisimman pitkään, jolloin kiintoaineet painuisivat pohjaan ja kasvusto käyttäisi ravinteita. Näin vähennettäisiin järveen tulevaa ravinnekuormitusta.

Ympäristökeskus seuraa kuormitusta jatkossa.

Ongelmallisinta Karvajalanjoen koko alueella on maaston mataluus. Esimerkiksi nyt, kun Saimaan pinta on korkealla, virtausta ei ole lainkaan tai se on väärään suuntaan.

Kosteikko ja luontopolku rakennettiin Eu:n yleishyödyllisenä investointihankkeena, kulkutiet liikuntarajoitteisille Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön tuella ja Olkkolanniityn allas Taipalsaaren kunnan rahoittamana. Omarahoitusosuuden maksoivat alueen osakaskunnat.