SDP:n Kiljunen kannustaa hallitusta uuden omaishoitolain valmisteluun

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) kiittää hallitusta ensi vuodelle osoitetusta lisärahoituksesta omaishoitajien palveluiden parantamiseen.

- Hallitus on tehnyt tärkeän linjauksen lisätä 4,8 miljoonaa euroa peruspalvelujen valtionosuuksiin omaishoidon kehittämiseksi ensi vuoden budjetissa. Raha on tarkoitettu omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä sijaishoidon lisäämiseen. Terveystarkastus on tärkeä, muttei yksinään riittävä keino hyvinvoinnin tukemiseen. Hoidon ja kuntoutuksen tarpeeseen on kunnissa myös vastattava, Kiljunen toteaa.

- Vietämme tällä viikolla kansallista omaishoitajaviikkoa, joten tämä on myönteinen uutinen varmasti moniin teemaviikon tapahtumiin, huomauttaa Kiljunen, joka toimii myös Omaishoitajat ja Läheiset –Liiton puheenjohtajana. 

Kiljunen muistuttaa, että omaishoidon tukea pitää kehittää kokonaisuutena.

- Mikään poppakonsti, jolla vaikkapa vain siirretään teknisesti tuen maksatus Kelaan – kuten esimerkiksi Keskusta on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan – ei riitä omaishoitajien aseman parantamiseen. Pelkällä pienellä tukipalkkiolla ei omaishoitaja pärjää, vaan olennaista on nimenomaan palkkion rinnalla saatavat palvelut, hän toteaa.

Kiljusen mukaan jatkossa omaishoitoon on saatava valtakunnalliset yhdenvertaiset kriteerit ja myös tukipalkkion tasoa on parannettava, kuten kansallisessa kehittämisohjelmassa linjataan.

- Kannustan vahvasti hallitusta aloittamaan omaishoidon tukea koskevan uuden lainsäädännön valmistelun mahdollisimman pikaisesti, Kiljunen päättää.

Omaishoidon aika on nyt!

Tiedote 13.11.2014
Kansanedustajat Anneli Kiljunen (sd) ja Tytti Tuppurainen (sd) haluavat nostaa omaishoidon kehittämisen politiikan asialistalle.
- Emme selviä tulevaisuuden hoivan haasteesta ilman palveluiden monipuolista kehittämistä. Meidän on huomioitava nykyistä paremmin ihmisten yksilölliset tarpeet kotiin tuotavissa ja avopalveluissa. Lisäksi omaishoitoa pitää kehittää kansallisen ohjelman mukaisesti, jotta omaishoitajat saavat vahvemman oikeusturvan ja tarvittavan tuen. Omaishoito on inhimillinen tapa tukea kotona asumista ja elämistä, mutta se edellyttää kehittämistä, linjaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja Omaishoitajat ja läheiset –Liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen.

- Omaishoitoon satsaaminen tuo myös merkittäviä kustannussäästöjä, joten kehittäminen on tärkeää myös talouden näkökulmasta. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on laadittu keväällä, mutta ratkaisevia ovat tulevat poliittiset linjaukset omaishoidon kokonaisuuden kehittämisen ja rahoituksen osalta. Siksi omaishoidosta olisi käytävä myös eduskunnassa perusteellinen keskustelu, jossa voidaan hakea yhteisymmärrystä omaishoidon kehittämiseksi. - Omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta  omaishoitoa voidaan kehittää nopeastikin, kun poliittinen tahto löytyy,  toteaa kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

- Olennaista on, että jokaiselle ikäihmiselle voidaan löytää hänen elämäänsä sopivimmat ratkaisut asumisen ja palveluiden osalta. Siksi pitää myös kehittää  erilaisia asumisen ja hoivan muotoja, palvelutaloja ja ryhmäkoteja. Mitään yhtä, kaikille ikäihmisille sopivaa hoivan, asumisen ja elämisen mallia ei ole olemassa, Kiljunen päättää.

Kiljunen ja Tuppurainen laativat keskustelualoitteen, jossa esitetään, että eduskunta käy  ajankohtaiskeskustelun omaishoidon kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Aloite luovutettiin torstaina Eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle.

Omasta elämästä päättäminen on ihmisoikeus

Tiedote 11.11.2014

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd) vaatii ihmisten yhdenvertaisuuden vahvistamista. Kiljusen mukaan yhteiskunnan pitää turvata ihmisten oikeutta vaikuttaa omiin asioihinsa ja elämäänsä.

-Vammaisilla, kehitysvammaisilla ja palveluita tarvitsevilla ikääntyneillä ei ole riittävästi tai lainkaan oikeuksia tai mahdollisuuksia vaikuttaa esim. omaan palveluasumiseensa. Toistuvan kilpailutuksen seurauksena ihmiset ulkoistetaan heidän omasta elämästään ja arjesta. Ulkopuoliset, eli kunnat ja kilpailun piirissä olevat tahot käytännössä päättävät ihmisen elämästä häntä kuulematta.  Kilpailutuksen seurauksena ihminen voi joutua muuttamaan pois tutusta kodistaan pahimmillaan muutaman vuoden välein, Kiljunen toteaa.

- Ihmisiä ei voi kohdella kuin huutolaisia halvimman tarjouksen mukaisesti. Tämä ei ole inhimillistä eikä kuulu hyvinvointivaltioon, Kiljunen linjaa.

- Ihmisille kuuluu vahva itsemääräämis- ja osallistumisoikeus omaa elämää koskevissa päätöksissä. Sitä on myös viranomaispäätösten yhteydessä kunnioitettava.

Kiljunen puhui asiasta eduskunnassa tiistaina Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon käsittelyn yhteydessä.