Viime päivinä on käyty paljon keskustelua vanhuspalvelulaista. Alla joitakin omia kannanottojani asiasta.
Tiedote 10.8.2012
Keskustan asenne
henkilöstömitoituksiin hämmästyttää
Sosialidemokraattien kansanedustaja, sosiaali- ja
terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen hämmästelee Keskustan
kansanedustajan Juha Rehulan syytöksiä siitä, että sosialidemokraattien
vaatimus vanhuspalvelulain sitovista henkilöstömitoituksista olisi vain
vaalitemppuilua.
- Entisen sosiaali- ja terveysministerin luulisi hyvin
tietävän, että vanhustenhoidon epäkohdat vaativat pikaista korjaamista.
Riittävä henkilöstömitoitus on keskeinen asia sekä palvelujen laadun että
henkilöstön jaksamisen kannalta. Herääkin kysymys, onko Keskusta hylkäämässä
vanhukset ja heidän hoitajansa.
- Sitovilla henkilöstömitoituksilla voidaan turvata
paitsi riittävä henkilöstömäärä, myös monipuolinen henkilöstörakenne ja
henkilöstön osaaminen. Riittävä mitoitus antaa hyvät edellytykset palveluiden
laadun parantamiselle. Onkin outoa, että Rehula väittää mitoituksien
vaikeuttavan vanhustenhoidon kehittämistä.
Kansanedustaja Kiljunen muistuttaa, että suositusten
laiminlyöminen monissa kunnissa on johtanut myös vanhusten eriarvoistumiseen
riippuen asuinpaikkakunnasta tai hoitopaikasta.
- Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluvat laadukkaat
vanhuspalvelut. Niiden saaminen ei voi olla kiinni postinumerosta tai lompakon
paksuudesta, Kiljunen korostaa.
Lukijalta 8.8.2012 (Demokraatti)
Peruspalveluministerin linjaus kannatettava
Peruspalveluministeri
Maria Guzenina-Richardsonin linjaus vanhuspalvelulakiin liittyvien sitovien
henkilöstömitoitusten aikaansaamiseksi ympärivuorokautiseen vanhusten hoivaan
sekä kotihoidon mitoitusten määrittelemiseksi on kannatettava.
Guzenina-Richardson on ehdottanut oikean mitoituksen määrittelemiseksi laajaa
selvitystyötä, joka tehtäisiin alueellisten kokeilujen avulla.
Hoitohenkilöstön määrän vaikutuksesta hoidon laatuun ei ole tutkittua tietoa.
Tähän seikkaan vetoavat monet sitovia mitoituksia vastustavat henkilöt.
Äskettäin esimerkiksi THL:n Harriet Finne-Soveri ja Matti Mäkelä ottivat kantaa
(HS Vieraskynä, 1.8.) henkilöstömitoitukseen vedoten tutkimuksen puutteeseen
asian tiimoilla.
Riittävän tutkimustiedon puute ei kuitenkaan ole kestävä syy tyytyä nykyiseen
tilanteeseen, vaan erityisen hyvä syy tarttua toimeen.
Kuten peruspalveluministeri on todennut
julkisuudessa, on selvää, että mitoitusten määrittely ei
ole helppo tehtävä. Hoidettavien yksilölliset tarpeet pitää voida
ottaa nykyistä paremmin ja velvoittavammin huomioon ja sen pitää näkyä myös
henkilöstön osaamisessa.
Siksi olisi järkevää aloittaa sitovien henkilöstömitoitusten käyttöönotto
alueellisella kokeilulla. Kuten peruspalveluministeri huomautti, kokeilun
avulla henkilöstömitoituksista ja niiden vaikutuksesta hoidon laatuun
saataisiin arvokasta tietoa. Mielestäni olisi tärkeää, että kokeiluun otettaisiin
mukaan myös kotihoito, sillä kotihoidon merkitys vanhusten palveluissa kasvaa.
Suomi ja suomalaiset ansaitsevat hyvän ja aidosti vaikuttavan
vanhuspalvelulain. Tämä laki mittaa kykyämme kantaa vastuuta niistä, jotka ovat
kantaneet vastuuta meistä.
Vuoden päästä voimaan astuvasta vanhuspalvelulaista on muotoutumassa nyt
todella laaja-alainen ja vaikuttava.
Vanhuspalvelulaki on yksi hallituksen tärkeimmistä hankkeista.
Peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin kanta henkilöstömitoituksiin on lain
kokonaisuuden kannalta järkevä ja kannatettava.