perjantaina

Tehoa saimaannorpan suojeluun


Tiedote 9.8.2012
Kansanedustaja Anneli Kiljunen vaatii kalapyydysrajoitusten laajentamista saimaannorpan suojelemiseksi

- Saimaannorpan kanta on pikaisesti saatava kasvuun, jotta laji selviää ja kanta kestää myös ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, vaatii lappeenrantalainen kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd).
Kiljusen mukaan paras keino siihen on turvata kuuttien kasvu yhden vuoden ikään, jonka jälkeen niiden mahdollisuus kasvaa sukukypsäksi on moninkertainen.
- Siksi meidän on estettävä tehokkaasti kuuttien kalapyydyskuolemat. Tällä hetkellä keväiset kalapyydysrajoitukset eivät kestä riittävän pitkään. Siitä esimerkkinä tämän heinäkuun runsaat kuuttikuolemat, Kiljunen linjaa
- Meillä on paljon tutkittua tietoa siitä, että norppakantaa verottaa eniten kalastus ja etenkin vapaa-ajankalastajien erilaiset kalapyydykset. Vaikka kevääseen ja alkukesään ajoittuvilla asetuksella ja rajoituksilla on pystytty suojelemaan vieroitettuja norppia, tosiasia on että se ei riitä. Noin 60 prosenttia kalanpyydyskuolemista tapahtuu muina vuodenaikoina, Kiljunen toteaa.
– Sinänsä kalastajat ovat noudattaneet rajoituksia ja ovat yhteistyöhön halukkaita, mutta valitettavasti nykyiset rajoitukset eivät riitä suojelemaan kuutteja. Ne ovat edelleen etenkin heinä- ja elokuussa hyvin alttiita kalapyydyskuolemille.
- Siksi mielestäni rajoituksia pitää edelleen ajallisesti laajentaa elokuun loppuun. Vain saimaannorpan nykyistä tehokkaammalla suojelulla pystymme takaamaan lajin säilymisen tulevaisuuteen, Kiljunen linjaa.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen tutustui torstaina Saimaan norppavesiin Linnasaaren kansallispuistossa Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen päätteeksi.
Kiljunen on kolmannen kauden kansanedustaja ja mm. valtiovarainvaliokunnan maa- ja metsätalousjaoston jäsen.
Viime päivinä on käyty paljon keskustelua vanhuspalvelulaista. Alla joitakin omia kannanottojani asiasta.

Tiedote 10.8.2012
Keskustan asenne henkilöstömitoituksiin hämmästyttää
 
Sosialidemokraattien kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen hämmästelee Keskustan kansanedustajan Juha Rehulan syytöksiä siitä, että sosialidemokraattien vaatimus vanhuspalvelulain sitovista henkilöstömitoituksista olisi vain vaalitemppuilua.
- Entisen sosiaali- ja terveysministerin luulisi hyvin tietävän, että vanhustenhoidon epäkohdat vaativat pikaista korjaamista. Riittävä henkilöstömitoitus on keskeinen asia sekä palvelujen laadun että henkilöstön jaksamisen kannalta. Herääkin kysymys, onko Keskusta hylkäämässä vanhukset ja heidän hoitajansa.
- Sitovilla henkilöstömitoituksilla voidaan turvata paitsi riittävä henkilöstömäärä, myös monipuolinen henkilöstörakenne ja henkilöstön osaaminen. Riittävä mitoitus antaa hyvät edellytykset palveluiden laadun parantamiselle. Onkin outoa, että Rehula väittää mitoituksien vaikeuttavan vanhustenhoidon kehittämistä.

Kansanedustaja Kiljunen muistuttaa, että suositusten laiminlyöminen monissa kunnissa on johtanut myös vanhusten eriarvoistumiseen riippuen asuinpaikkakunnasta tai hoitopaikasta.
- Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluvat laadukkaat vanhuspalvelut. Niiden saaminen ei voi olla kiinni postinumerosta tai lompakon paksuudesta, Kiljunen korostaa.

Lukijalta 8.8.2012 (Demokraatti)
Peruspalveluministerin linjaus kannatettava

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin linjaus vanhuspalvelulakiin liittyvien sitovien henkilöstömitoitusten aikaansaamiseksi ympärivuorokautiseen vanhusten hoivaan sekä kotihoidon mitoitusten määrittelemiseksi on kannatettava. Guzenina-Richardson on ehdottanut oikean mitoituksen määrittelemiseksi laajaa selvitystyötä, joka tehtäisiin alueellisten kokeilujen avulla.

Hoitohenkilöstön määrän vaikutuksesta hoidon laatuun ei ole tutkittua tietoa. Tähän seikkaan vetoavat monet sitovia mitoituksia vastustavat henkilöt. Äskettäin esimerkiksi THL:n Harriet Finne-Soveri ja Matti Mäkelä ottivat kantaa (HS Vieraskynä, 1.8.) henkilöstömitoitukseen vedoten tutkimuksen puutteeseen asian tiimoilla.
Riittävän tutkimustiedon puute ei kuitenkaan ole kestävä syy tyytyä nykyiseen tilanteeseen, vaan erityisen hyvä syy tarttua toimeen.

Kuten peruspalveluministeri
on todennut julkisuudessa,
on selvää, että mitoitusten määrittely ei ole helppo tehtävä. Hoidettavien  yksilölliset  tarpeet pitää voida ottaa nykyistä paremmin ja velvoittavammin huomioon ja sen pitää näkyä myös henkilöstön osaamisessa.

Siksi olisi järkevää aloittaa sitovien henkilöstömitoitusten käyttöönotto alueellisella kokeilulla. Kuten peruspalveluministeri huomautti, kokeilun avulla henkilöstömitoituksista ja niiden vaikutuksesta hoidon laatuun saataisiin arvokasta tietoa. Mielestäni olisi tärkeää, että kokeiluun otettaisiin mukaan myös kotihoito, sillä kotihoidon merkitys vanhusten palveluissa kasvaa.

Suomi ja suomalaiset ansaitsevat hyvän ja aidosti vaikuttavan vanhuspalvelulain. Tämä laki mittaa kykyämme kantaa vastuuta niistä, jotka ovat kantaneet vastuuta meistä.

Vuoden päästä voimaan astuvasta vanhuspalvelulaista on muotoutumassa nyt todella laaja-alainen ja vaikuttava.

Vanhuspalvelulaki on yksi hallituksen tärkeimmistä hankkeista. Peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin kanta henkilöstömitoituksiin on lain kokonaisuuden kannalta järkevä ja kannatettava.