Kansanedustaja Anneli Kiljunen esitti huolensa kansalaisten omavastuun hallitsemattomasta kasvattamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa puhuessaan Kuusankosken eläkkeensaajien tilaisuudessa. Tavallisten ihmisten vastuulla on yhä vaikeampien omaa terveyttä koskevien päätösten tekeminen - ja jatkossa myös niiden rahoittaminen, hän toteaa. Hallitus perustelee kehitystä "valinnanvapaudella", mutta siitä on hyvin lyhyt matka suoranaiseen heitteille jättöön, Kiljunen kritisoi.
Peruspalvelujen tarjonta tulisi Kiljusen mukaan taata mahdollisimman pitkälle nimenomaan julkisena palveluna, jotta kuntalainen voisi luottaa palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tulevaisuudessa ikääntyvien määrän jatkuva lisääntyminen asettaa valtavia haasteita toimivalle ja laadukkaalle palveluohjaukselle, jotta ihmiset saisivat palvelua tarpeidensa mukaisesti, Kiljunen linjasi.
tiistaina
Hallitus lisää terveyseroja
Kansa kaipaa toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon julkisia palveluita, mutta hallitus tarjoaa ratkaisuksi palveluseteliä. Jos palvelusetelin käytön laajentaminen terveydenhuoltoon toteutuu ja asiakasmaksujärjestelmä puretaan hallituksen esittämällä tavalla, eriarvoisuus ihmisten välillä lisääntyy entisestään.
- Kunta määrittää itse palvelusetelin arvon ja yritys hinnoittelee palvelun. Kuntalainen maksaa omavastuun, jota ei enää sidota asiakasmaksujärjestelmään. Miten voidaan taata, etteivät hinnat silloin karkaa käsistä ja kuntalaisten terveydenhoitomaksut nouse pilviin?
- Samasta hoidosta maksut voivat vaihdella kunnittain ja Lappeenrannassa maksut voivat olla erisuuriset kuin Ruokolahdella tai Helsingissä. Se omalta osaltaan luo eriarvoisuutta kansalaisten välille.
Hallituksen tavoitteena tuntuu olevan "valinnanvapauden" nimissä yksityisten terveysyritysten tukeminen kuntien omien terveyspalveluiden kustannuksella.
Hallitus on - jälleen kerran - unohtanut ihmisen kokonaisvaltaisen hoidon ja kansanterveyden vaalimisen. Resursseja syövien yksityistämishankkeidensa sijaan hallituksen pitäisi satsata julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Hoito pitää taata ihmiselle tarpeen, ei maksukyvyn, mukaan.
- Kunta määrittää itse palvelusetelin arvon ja yritys hinnoittelee palvelun. Kuntalainen maksaa omavastuun, jota ei enää sidota asiakasmaksujärjestelmään. Miten voidaan taata, etteivät hinnat silloin karkaa käsistä ja kuntalaisten terveydenhoitomaksut nouse pilviin?
- Samasta hoidosta maksut voivat vaihdella kunnittain ja Lappeenrannassa maksut voivat olla erisuuriset kuin Ruokolahdella tai Helsingissä. Se omalta osaltaan luo eriarvoisuutta kansalaisten välille.
Hallituksen tavoitteena tuntuu olevan "valinnanvapauden" nimissä yksityisten terveysyritysten tukeminen kuntien omien terveyspalveluiden kustannuksella.
Hallitus on - jälleen kerran - unohtanut ihmisen kokonaisvaltaisen hoidon ja kansanterveyden vaalimisen. Resursseja syövien yksityistämishankkeidensa sijaan hallituksen pitäisi satsata julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Hoito pitää taata ihmiselle tarpeen, ei maksukyvyn, mukaan.
perjantaina
Nyt puhutaan työstä!
Porvarihallituksen päätös nostaa yksipuolisesti eläkeikärajaa 63 vuodesta 65 vuoteen synnytti nopeasti vahvan kansanliikkeen päätöksen perumiseksi. Hallitus joutuikin keskiviikkona kansalaisten, palkansaajajärjestöjen ja opposition vastustuksen edessä perumaan päätöksensä. Tämä oli erinomainen osoitus siitä, että hallituksen virhepäätöksiin on mahdollista vaikuttaa.
Eläkekeskustelun aikana kävi voimakkaasti ilmi se, että työelämän kysymykset kiinnostavat suuresti kansalaisia.
Lauantaina SDP tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden jatkaa tätä keskustelua, kun sosialidemokraattien kansanedustajat, EU-vaaliehdokkaat, kuntapäättäjät ja aktiivit järjestävät
koko maassa 38 paikkakunnalla tilaisuuksia työelämäkysymysten läpikäymiseen.
Eläkekeskustelun aikana kävi voimakkaasti ilmi se, että työelämän kysymykset kiinnostavat suuresti kansalaisia.
Lauantaina SDP tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden jatkaa tätä keskustelua, kun sosialidemokraattien kansanedustajat, EU-vaaliehdokkaat, kuntapäättäjät ja aktiivit järjestävät
koko maassa 38 paikkakunnalla tilaisuuksia työelämäkysymysten läpikäymiseen.
Tervetuloa Lappeenrannan kävelykatu Oleksille
lauantaina 14.3. klo 11.00-13.00!
torstaina
Hallitus ja luottamuksen puute
Anneli Kiljunen hämmästelee pääministeri Vanhasen kiertelyä eläkeikäasiassa. Kiljusen mukaan Vanhanen ei vastannut opposition välikysymykseen siitä, aikooko hallitus vetäytyä suunnitelmastaan nostaa eläkeiän alarajaa vaan vetäytyi työmarkkinajärjestöjen kanssa sovitun paperin taakse. Hallituksen tavoitetila ei ole Kiljusen mielestä muuttunut, vaan se tähtää edelleen ikärajan nostamiseen.
- Vaihtoehtoisia malleja kehittävän työryhmän on nyt toimittava niin, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus jatkaa työelämässä ja siten myös pidentää työuraa ja parantaa eläkettään. Yhteiskunnan ja meidän jokaisen etu olisi, että jäisimme eläkkeelle hyväkuntoisina ja entistä myöhemmin, Kiljunen linjaa.
Kiljusen mielestä nyt on satsattava ihmisten työelämän laadun kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi työaikajoustoja, johtamista ja työyhteisöjä kehittämällä.
Sen lisäksi on Kiljusen mukaan syytä pitää mielessä, että ihmisen terveys on kaiken a ja o.
- Vaikka meillä olisi maailman paras johtamisjärjestelmä, vaikka käytössä olisi kaikki mahdolliset työntekijälähtöiset joustot ja vaikka työelämän kehittämiseen laitettaisiin miljardeja, ei meillä kuitenkaan olisi mitään ilman ihmisten terveyttä, Kiljunen toteaa.
Anneli Kiljunen on huolestunut suurista koulutukseen ja tulotasoon perustuvista terveyseroista maassamme.
- Hallituksen politiikka on valitettavasti ollut omiaan lisäämään terveyden epätasa-arvoa, vaikka tavoite pitäisi olla päinvastainen. Esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ovat osaltaan lisänneet eriarvoisuutta terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa.
Jos koko väestön terveys olisi parhaan sosioekonomisen ryhmän tasoa, saavutettaisiin heti 80 000 henkilötyövuotta ja jopa 2 miljardin euron säästöt terveydenhoitokustannuksissa, Kiljunen toteaa.
- Nämä ovat hurjia lukuja, jotka voitaisiin siis saavuttaa, jos terveyden tasa-arvo otettaisiin politiikan kärkiteemaksi, saataisiin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi kaikkea politiikkaa ja jos hyvälaatuiset terveyspalvelut olisivat aidosti jokaisen suomalaisen saatavilla.
Kiljunen vetoaa hallitukseen, että se maaliskuun kehysriihessään satsaa riittävästi rahaa terveydenhuollon palveluihin kunnissa.
-Se on välttämätöntä, jos hallitus aidosti tavoittelee sitä, mistä on puhuttu. Normitalkoiden nimissä ei terveydenhuollosta ole varaa nipistää senttiäkään. Hyvinvointi- ja terveyspolitiikan on aidosti tuettava eläkepolitiikan tavoitteita, Kiljunen linjaa.
- Vaihtoehtoisia malleja kehittävän työryhmän on nyt toimittava niin, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus jatkaa työelämässä ja siten myös pidentää työuraa ja parantaa eläkettään. Yhteiskunnan ja meidän jokaisen etu olisi, että jäisimme eläkkeelle hyväkuntoisina ja entistä myöhemmin, Kiljunen linjaa.
Kiljusen mielestä nyt on satsattava ihmisten työelämän laadun kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi työaikajoustoja, johtamista ja työyhteisöjä kehittämällä.
Sen lisäksi on Kiljusen mukaan syytä pitää mielessä, että ihmisen terveys on kaiken a ja o.
- Vaikka meillä olisi maailman paras johtamisjärjestelmä, vaikka käytössä olisi kaikki mahdolliset työntekijälähtöiset joustot ja vaikka työelämän kehittämiseen laitettaisiin miljardeja, ei meillä kuitenkaan olisi mitään ilman ihmisten terveyttä, Kiljunen toteaa.
Anneli Kiljunen on huolestunut suurista koulutukseen ja tulotasoon perustuvista terveyseroista maassamme.
- Hallituksen politiikka on valitettavasti ollut omiaan lisäämään terveyden epätasa-arvoa, vaikka tavoite pitäisi olla päinvastainen. Esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ovat osaltaan lisänneet eriarvoisuutta terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa.
Jos koko väestön terveys olisi parhaan sosioekonomisen ryhmän tasoa, saavutettaisiin heti 80 000 henkilötyövuotta ja jopa 2 miljardin euron säästöt terveydenhoitokustannuksissa, Kiljunen toteaa.
- Nämä ovat hurjia lukuja, jotka voitaisiin siis saavuttaa, jos terveyden tasa-arvo otettaisiin politiikan kärkiteemaksi, saataisiin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi kaikkea politiikkaa ja jos hyvälaatuiset terveyspalvelut olisivat aidosti jokaisen suomalaisen saatavilla.
Kiljunen vetoaa hallitukseen, että se maaliskuun kehysriihessään satsaa riittävästi rahaa terveydenhuollon palveluihin kunnissa.
-Se on välttämätöntä, jos hallitus aidosti tavoittelee sitä, mistä on puhuttu. Normitalkoiden nimissä ei terveydenhuollosta ole varaa nipistää senttiäkään. Hyvinvointi- ja terveyspolitiikan on aidosti tuettava eläkepolitiikan tavoitteita, Kiljunen linjaa.
perjantaina
Tervetuloa "vaalikauden puolivälipajaan"
- mitä kaikkea on tapahtunut eduskuntavaalien 2007 jälkeen ja miten mennään tästä eteenpäin.
Tule keskustelemaan kanssani menneestä, ajankohtaisesta tämän päivän politiikasta sekä SDP:n oppositiopolitiikan linjoista.
Lappeenrannan työväentalolle, Snellmaninkatu 12
maanantaina 9.3.2009 klo 17-20.
Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen.
Tule keskustelemaan kanssani menneestä, ajankohtaisesta tämän päivän politiikasta sekä SDP:n oppositiopolitiikan linjoista.
Lappeenrannan työväentalolle, Snellmaninkatu 12
maanantaina 9.3.2009 klo 17-20.
Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen.
Kela-maksun poisto huonosti ajoitettu
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) arvostelee hallitusta voimakkaasti sen aikomuksista poistaa työnantajien kansaneläkemaksu.
Hallitus perustelee Kela-maksun poistoa ja sen budjettiin aiheuttamaa 1,1 miljardin vajetta sillä, että asiasta on sovittu työmarkkinoiden neuvotteluissa osana sosiaalitupoa. Mutta on syytä kysyä, mikä enää on tämä sosiaalitupo, Kiljunen toteaa.
Kiljusen mukaan hallitus on irtisanoutunut sosiaalituposta tekemällä yksipuolisen päätöksen eläkeiän nostamisesta. Miten me voimme enää luottaa sosiaalitupon olemassaoloon, kun hallituksen puheet ja toimet ovat täysin ristiriitaisia? Kiljunen kysyy.
- Hallitus on ollut ripeä toimissaan. Kela-maksun poiston ensimmäinen vaihe valmisteltiin ennätysvauhtia, mutta missä viipyvät työntekijöiden tilannetta helpottavat toimet? Mistä me voimme tietää, että sosiaalitupon toista puolta valmistellaan ja että esitykset tulevat eduskuntaan päätettäviksi siinä muodossa kun työntekijä- ja työnantajapuoli ovat yhdessä sopineet? Voiko hallitus antaa tästä jonkun takuun? Elinkeinoelämä sai hallitukselta Kela-maksun poiston - milloin työntekijät saavat oman osansa?
Kiljusen mukaan Kela-maksun poistoa vastaava raha - 1,1 miljardia - olisi ollut syytä tässä vaikeassa taloustilanteessa käyttää toisella tavalla, täsmällisemmin kuten yritysten tukemiseen, väyläverkostojen kunnostamiseen ja rakennusten peruskorjauksiin, kuntien valtionosuuksiin ja kansalaisten kulutuskysynnän vahvistamiseen vaikkapa pienimpiä sosiaalietuuksia korottamalla.
- Nyt tämä suuri potti hukkuu pieninä murusina työnantajakenttään eikä meillä ole mitään takeita sen vaikutuksista elvytykseen ja työllisyyteen, Kiljunen toteaa.
- Tiedämme, että hallitus ottaa aluksi lisää lainaa aukon rahoittamiseksi. Mutta miten Kela-maksun poistosta syntyvä rahoitusvaje tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan, se jäi vielä valiokuntakuulemisenkin jälkeen epäselväksi. Hallituksella olisi ehdottomasti pitänyt olla selkeä esitys siitä, miten tämä sosiaaliturvan rahoitusaukko tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan, Kiljunen linjaa.
Eduskunnassa käytiin palautekeskustelu Kela-maksun poistoa koskevasta hallituksen esityksestä torstaina. Vasemmisto-oppositio jätti esityksestä oman hylkäysesityksensä. Asiasta käytiin ensimmäiset äänestykset perjantain 6.3. täysistunnossa.
Hallitus perustelee Kela-maksun poistoa ja sen budjettiin aiheuttamaa 1,1 miljardin vajetta sillä, että asiasta on sovittu työmarkkinoiden neuvotteluissa osana sosiaalitupoa. Mutta on syytä kysyä, mikä enää on tämä sosiaalitupo, Kiljunen toteaa.
Kiljusen mukaan hallitus on irtisanoutunut sosiaalituposta tekemällä yksipuolisen päätöksen eläkeiän nostamisesta. Miten me voimme enää luottaa sosiaalitupon olemassaoloon, kun hallituksen puheet ja toimet ovat täysin ristiriitaisia? Kiljunen kysyy.
- Hallitus on ollut ripeä toimissaan. Kela-maksun poiston ensimmäinen vaihe valmisteltiin ennätysvauhtia, mutta missä viipyvät työntekijöiden tilannetta helpottavat toimet? Mistä me voimme tietää, että sosiaalitupon toista puolta valmistellaan ja että esitykset tulevat eduskuntaan päätettäviksi siinä muodossa kun työntekijä- ja työnantajapuoli ovat yhdessä sopineet? Voiko hallitus antaa tästä jonkun takuun? Elinkeinoelämä sai hallitukselta Kela-maksun poiston - milloin työntekijät saavat oman osansa?
Kiljusen mukaan Kela-maksun poistoa vastaava raha - 1,1 miljardia - olisi ollut syytä tässä vaikeassa taloustilanteessa käyttää toisella tavalla, täsmällisemmin kuten yritysten tukemiseen, väyläverkostojen kunnostamiseen ja rakennusten peruskorjauksiin, kuntien valtionosuuksiin ja kansalaisten kulutuskysynnän vahvistamiseen vaikkapa pienimpiä sosiaalietuuksia korottamalla.
- Nyt tämä suuri potti hukkuu pieninä murusina työnantajakenttään eikä meillä ole mitään takeita sen vaikutuksista elvytykseen ja työllisyyteen, Kiljunen toteaa.
- Tiedämme, että hallitus ottaa aluksi lisää lainaa aukon rahoittamiseksi. Mutta miten Kela-maksun poistosta syntyvä rahoitusvaje tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan, se jäi vielä valiokuntakuulemisenkin jälkeen epäselväksi. Hallituksella olisi ehdottomasti pitänyt olla selkeä esitys siitä, miten tämä sosiaaliturvan rahoitusaukko tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan, Kiljunen linjaa.
Eduskunnassa käytiin palautekeskustelu Kela-maksun poistoa koskevasta hallituksen esityksestä torstaina. Vasemmisto-oppositio jätti esityksestä oman hylkäysesityksensä. Asiasta käytiin ensimmäiset äänestykset perjantain 6.3. täysistunnossa.
tiistaina
Sanelupolitiikalla ei hallitus pitkälle pääse
Hallituksen yksipuolinen sanelupolitiikka, jolla nyt ollaan nostamassa ihmisten eläkeikää, ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Hallituksen tavoitteenasettelu ja perustelut ovat myös harhauttavia, sillä nykyinen laki jo mahdollistaa ihmisten siirtymisen eläkkeelle 68-vuotiaana, jopa myöhemmin. Tämän lisäksi superkarttuman, jolla yli 63-vuotias työntekijä voi nostaa eläkkeen tasoa, kohtalo on epäselvä. Jos karttumaan puututaan, eläkkeiden tasoa heikennetään.
Hallitus aikoo jatkossa heikentää toimillaan ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja pysyä työmarkkinoilla, sillä se aikoo puuttua osa-aikaeläke- sekä työkyvyttömyyseläke- että työttömyyseläkemahdollisuuksiin.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut nostaa eläkkeelle siirtymisen ikää ja tähän suuntaan on edettykin. Suurimpina syinä eläkkeelle jäämiseen ennen varsinaista eläkeikää ovat työkyvyttömyys tai työntekijöiden siirtyminen ns. työttömyysputkeen.
Yhteiskunnan ja meidän jokaisen etu olisi, että jäisimme eläkkeelle hyväkuntoisina ja entistä myöhemmin. Meidän on satsattava ihmisten työkyvyn parantamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Suurimmat satsaukset on keskitettävä työelämän laadun kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi johtamista ja työyhteisöjä kehittämällä. Lisäksi terveyden edistämistä on painotettava ja kehitettävä entistä enemmän. Myös työ- ja elinkeinoelämän on otettava nykyistä suurempi vastuu ihmisten mahdollisuudesta olla pitempään töissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työolosuhteissa otetaan huomioon työntekijöiden eri elämäntilanteet. Se tarkoittaa työntekijälähtöistä joustamista, työaikajoustoja ja nykyistä suurempaa vastuuta myös työterveyshuollolle.
Pitkäjänteinen, vakaa eläkeuudistus toteutettiin vasta vuonna 2005. Nyt hallituksen poukkoileva ja ylimielinen politiikka ajaa ihmiset luottamuspulaan eläkejärjestelmää kohtaan. Vaarana on, että heti tilaisuuden auetessa ihmiset lähtevät eläkkeelle, kun sinne vielä pääsee. Huomisesta jos ei voi enää tietää.
Suomalaisten työmarkkinoiden vakaus on pitkälti perustunut hyvään yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa. Asioita on valmisteltu yhdessä ja asioista on sovittu yhdessä. Nyt hallitus on ottanut aivan uuden linjan ja irtisanoutunut sopimisen kulttuurista.
Yksipuolisesti sanelemalla ja käskyttämällä ei työmarkkinoita eikä ihmisten käyttäytymistä muuteta. Näinä vaikeina aikoina jos milloin tarvitaan vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja tavoitteisiin.
Hallitus aikoo jatkossa heikentää toimillaan ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja pysyä työmarkkinoilla, sillä se aikoo puuttua osa-aikaeläke- sekä työkyvyttömyyseläke- että työttömyyseläkemahdollisuuksiin.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut nostaa eläkkeelle siirtymisen ikää ja tähän suuntaan on edettykin. Suurimpina syinä eläkkeelle jäämiseen ennen varsinaista eläkeikää ovat työkyvyttömyys tai työntekijöiden siirtyminen ns. työttömyysputkeen.
Yhteiskunnan ja meidän jokaisen etu olisi, että jäisimme eläkkeelle hyväkuntoisina ja entistä myöhemmin. Meidän on satsattava ihmisten työkyvyn parantamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Suurimmat satsaukset on keskitettävä työelämän laadun kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi johtamista ja työyhteisöjä kehittämällä. Lisäksi terveyden edistämistä on painotettava ja kehitettävä entistä enemmän. Myös työ- ja elinkeinoelämän on otettava nykyistä suurempi vastuu ihmisten mahdollisuudesta olla pitempään töissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työolosuhteissa otetaan huomioon työntekijöiden eri elämäntilanteet. Se tarkoittaa työntekijälähtöistä joustamista, työaikajoustoja ja nykyistä suurempaa vastuuta myös työterveyshuollolle.
Pitkäjänteinen, vakaa eläkeuudistus toteutettiin vasta vuonna 2005. Nyt hallituksen poukkoileva ja ylimielinen politiikka ajaa ihmiset luottamuspulaan eläkejärjestelmää kohtaan. Vaarana on, että heti tilaisuuden auetessa ihmiset lähtevät eläkkeelle, kun sinne vielä pääsee. Huomisesta jos ei voi enää tietää.
Suomalaisten työmarkkinoiden vakaus on pitkälti perustunut hyvään yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa. Asioita on valmisteltu yhdessä ja asioista on sovittu yhdessä. Nyt hallitus on ottanut aivan uuden linjan ja irtisanoutunut sopimisen kulttuurista.
Yksipuolisesti sanelemalla ja käskyttämällä ei työmarkkinoita eikä ihmisten käyttäytymistä muuteta. Näinä vaikeina aikoina jos milloin tarvitaan vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja tavoitteisiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
