torstaina

Omaishoidontuesta kyselytunnilla


Tänään kyselytunnilla puhuttiin mm. vanhuspalvelulain toteutumisesta. Tässä yhteydessä esitin peruspalveluministeri Huoviselle kysymyksen myös omaishoidontuesta.
Kysymys: Meidän tavoitteenamme on se, että yhä useampi ikääntynyt vanhus voi asua elämänsä loppuun saakka omassa kodissaan. Ja jotta tämä onnistuisi, hallitus on mm. käynnistänyt omaishoidon kehittämisohjelman. Meidän on kehitettävä omaishoitoa, joka tukisi kotona asumista laadukkaasti ja hyvin.

Nyt kuitenkin kentältä kuuluu huolta siitä, että vaikka valtio on lisännyt omaishoitoon määrärahaa 10 miljoonaa, niin siitä huolimatta kunnat hakevat säästöjä omaishoidosta. Kysyisin mitenkä valtio seuraa tämän omaishoitoon liittyvän taloudellisen panostuksen toimeenpanoa sillä tavalla, että se raha aidosti menee omaishoidon kehittämiseen eikä muuhun?

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen vastaus: Kyllä tämä viesti, josta edustaja Kiljunen tässä kertoi, on kantautunut, luonnollisesti, myös minun korviini, ja eri puolilta Suomea on näitä tapauksia, joissa nimenomaan omaishoitoa on lähdetty sitten rajustikin supistamaan. Se on hyvin valitettavaa, koska me tiedämme kaikki, että kotona tehtävä hoitotyö ja hoivatyö on hyvin arvokasta, ja se osaltaan myös tasaa sitä painetta, joka näihin kunnallisiin palveluihin mahdollisesti olisi tulossa.

Me tulemme tietenkin seuraamaan hyvin tarkasti sitä, että tuo lisäpanostus kulkee juuri siihen osoitteeseen, mihin se on tarkoitettu, ja sen lisäksi, kuten hyvin tiedätte, meillä on meneillään tämä omaishoidon iso selvittämis-, kehittämishanke ja -työ, jonka työryhmän loppuraportti saadaan vuoden lopussa, ja sen jälkeen pitää arvioida tätä omaishoidon kokonaisuutta ihan omana kokonaisuutenaan varmaan koko hallituksenkin toimesta, koska uskon, että siinä on monia mahdollisuuksia.

keskiviikkona

Kotihoidontuen kehittäminen

Tänään käytiin eduskunnassa välikysymyskeskustelu kotihoidon tukeen tehtävistä muutoksista. Ajatuksiani välikysymyksen tiimoilta:

Välikysymyksessä esitetään yksi tärkeä huomio, josta voi olla vain yhtä mieltä opposition kanssa. Nimittäin: ”Suomi nousee vain työllä ja yrittäjyydellä.”
Juuri näin.

Ja kun me haluamme että Suomi nousee ja työllisyysaste Suomessa kasvaa, meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on työpaikkoja ja hyvät edellytykset yrittäjyydelle.
Mutta meidän pitää myös huolehtia siitä, että osaavaa työvoimaa on tarjolla.
Meidän tulee huolehtia ihmisten ja perheiden hyvinvoinnista. Kyse on kokonaisuudesta, joka mahdollistaa suomalaisen hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

Tästä syystä on myös ehdottoman tärkeää tukea perhettä ja vanhemmuutta.

Kaikki tutkimukset osoittavat, että ensimmäiset vuodet ovat todella merkittäviä lapsen kasvun kannalta. Siksi on tärkeää, että meillä on vanhemmuutta ja vanhempien kasvatusvastuuta aidosti tukevia palveluja ja toimintoja. Tässä varhaiskasvatuksella ja perheneuvolapalveluilla on olennainen rooli.
Ja vanhemmuuden tukemiseen tähtää myös hallituksen linjaus kotihoidontuen kohdentamisesta puoliksi molemmille vanhemmille.

Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan siitä, että hallitus kehittää nykyistä joustavampia ja kokonaan uusia toimintamalleja. Tarkoituksena on aidosti tukea molemmille vanhemmille kuuluvaa oikeutta ja vastuuta vanhemmuudesta.

Demareiden ryhmäpuheessa Tarja Filatov totesi, että jos olisimme nyt luomassa kotihoidon tukea, niin pitäisimme varmasti lähtökohtana sitä, että tuki jaetaan tasan isien ja äitien kesken.

Tällä hetkellä kotihoidontuen käyttäjistä n. 95 prosenttia on naisia. Kuitenkin eri tutkimusten perustella miehet haluaisivat viettää nykyistä enemmän aikaa perheensä kanssa. 
Nykyisen kotihoidontuen puolustajat perustelevat kantaansa mm. perheiden valinnan vapaudella. Mutta jos kotihoidontuki perustuu aitoon valinnanvapauteen, miten se voi johtaa näin vääristyneeseen tilanteeseen? Onko vain viisi prosenttia miehistä halukkaita hoitamaan lapsiaan?
Vai onko kuitenkin niin, että kotihoidontuen valinta-asetelma on se –  meneekö äiti töihin vai jääkö hän kotiin.
 
Tilastot kertovat, että kotihoidontuella ollaan sitä pidempään, mitä heikompi koulutus äidillä on. Samoin, jos hänellä ei ole työpaikkaa, johon palata, kotihoidontuen jatkaminen on houkuttelevaa.
Tosiasia on, että jokainen vuosi poissa työstä tekee töihin palaamisesta vaikeampaa. Voimme aidosti kysyä, onko tämä valinnanvapautta.

Kannan erityistä huolta naisista, jotka ovat vailla perustutkintoa ja joilla ei tästä syystä ole työpaikkaa. Juuri heillä voi olla erityisen vaikeaa päästä kiinni työelämään, kun lapset siirtyvät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piiriin. 

Monet naiset kokevat, ettei heillä ole aikaa eikä taloudellista mahdollisuutta mennä koulutukseen perheen perustamisen jälkeen. Olen pohtinut, kannustaisiko esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus äitejä hakeutumaan tutkintoon johtavaan koulutukseen, joka toisi heille huomattavasti paremmat edellytykset työllistyä jatkossa. Tämä toisi lisää vaihtoehtoja perheelle kotihoidon rinnalle.

Ensi vuoden alusta tulee voimaan myös hieno sosiaalinen innovaatio, joustava hoitoraha. Se mahdollistaa nykyistä paremmin osa-aikatyön tekemisen ja lisää työnteon kannustavuutta.
 
Meidän työelämässämme on kuitenkin yksi suuri ongelma. Se arvostaa hyvin vähän perheiden olemassaoloa. Lapsiperheet nähdään uhkana, taloudellisena riskinä mm. hoitovapaiden takia. Usein naiset kantavat vastuun hoitovapaista, joka osaltaan lisää kielteistä asennetta nuoriin naisiin.

Jotta työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen olisi aidosti mahdollista, jokaisella työpaikalla pitäisi aidosti pysähtyä tämän asian ääreen. Kysyttäisiin, tuetaanko meidän työpaikallamme perhe-elämää helpottavia työkäytäntöjä ja työaikoja? Onko henkilöstöllä työn ja perheen yhteensovittamisesta johtuvia jaksamisongelmia? Onko suhtautuminen miesten ja naisten vanhemmuuteen tasapuolista?
Pitäisi vastata kysymyksiin rehellisesti ja etsiä keinoja tilanteen parantamiseksi.

Maassamme on onneksi myös hyviä kokemuksia, jossa perheiden näkökulma on otettu vahvasti osaksi työyhteisöä. On osoitettu että, perheystävällinen työkulttuuri parantaa työviihtyvyyttä ja työ hyvinvointia. On osoitettu, että myönteisellä asenteella vaikutetaan työmotivaatioon, työtehokkuuteen ja parempiin työtuloksiin. Siitä on tullut joihinkin yrityksiin jopa rekrytointivaltti.   

On selvää, että kotihoidontuen jatkovalmistelun lähtökohtana pitää olla lapsen edun toteutuminen. Myös yksinhuoltajat ja erilaiset perhemuodot on otettava huomioon ja monia muitakin seikkoja on vielä selvitettävä.

Perhepolitiikassa riittää paljon kehitettävää.  Etuuksien puolella on tärkeää kehittää lapsilisäjärjestelmän rakennetta. On uudistettava asumistukijärjestelmää tukemaan lapsiperheitä.
Vanhempainvapaiden osalta rakennepoliittisessa ohjelmassa luvataan selvittää vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Myös tämä selvitystyö on tärkeä askel kohti nykyistä tasaisempaa vanhemmuuden jakamista.

Mielestäni jatkossa meidän on arvioitava myös mahdollisuudet korottaa pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat työmarkkinatuen tasolle. Lapsiperheiden köyhyys on ehkä kaikkein pahin yhteiskunnallinen ongelma, ja sitä vastaan meidän pitää taistella. Ensisijaisten etuuksien kehittäminen on tässä työssä todella tärkeää, mutta samalla pitää huolehtia, että perheet pystyvät elämään myös silloin, kun he ovat pitkäaikaisia toimeentulotuen asiakkaita. Etenkin jokaisen lapsen harrastusmahdollisuuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeätä.

Etuudet ovat vain osa siitä sosiaaliturvasta, joka perheille kuuluu. Tärkeämmässä asemassa ovat palvelut. Nyt, kun kuntien velvoitteet ja tehtävät ovat tarkastelun ja karsinnan alla, on mielestäni tärkeää, että lapsiperheiden hyvät peruspalvelut turvataan. Niistä säästäminen uhkaa koitua suureksi kustannukseksi tulevaisuudessa.

tiistaina

Lastensuojeluun lisärahoitusta


Kunnille maksetaan ensi vuonna 4,65 miljoonaa enemmän, jotta lastensuojelun laatua voidaan parantaa. Erittäin hyvä satsaus.
 
Käytännössä rahalla toteutetaan lastensuojelulain muutosta, jolla täsmennetään lapsen edun toteutumista. Tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksia kuulemiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen sekä tiedon ja tuen saantiin omassa asiassaan. Tämä vastaisi niitä toiveita, joita kokemusasiantuntijoina toimineet lapset ja nuoret ovat esittäneet lastensuojelun kehittämiseksi.
Lapsen asiakassuunnitelmaan merkitään jatkossa selkeästi riittävän tiheällä aikataululla toistuvat tapaamiset. Näin lisätään lastensuojelutyön avoimuutta ja voidaan vahvistaa myös lapsen huoltajien luottamusta lastensuojelutyöhön.
Työntekijällä on mahdollisuus paneutua riittävässä määrin kunkin asiakkaan elämäntilanteeseen ja näin voidaan lapsen ja perheen tarpeet kartoittaa tarkemmin ja vastata niihin oikeanlaisilla palveluilla riittävän varhaisessa vaiheessa.
 
Lisärahoitusta tarvitaan, jotta niissä kunnissa, joissa lapsen oikeus tavata omaa työntekijäänsä ei riittävässä määrin toteudu, saataisiin asiat kuntoon tekemällä tarvittavat henkilöstölisäykset. Käytännössä rahalla saadaan palkattua 70 uutta sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa.
 
Muutoksen tarkoitus on edistää kustannusvaikuttavaa lastensuojelutyötä. Syntyvä inhimillinen ja tulevaisuuden taloudellinen säästö on varmasti suurempi kuin budjettisatsaus.
 
Samalla on kuitenkin esitettävä huoli esimerkiksi Kouvolan osalta, jossa on päätetty lastensuojelun työntekijöiden lomautuksista. Ne uhkaavat viivästyttää lasten ongelmiin puuttumista. Nyt kunnat lipsuvat lastensuojelun määräajoista. Tähän on vakavasti  puututtava.

maanantaina

Lähiöistä

Budjetin lähetekeskustelussa torstaina nostin esiin asuntopolitiikan osalta myönteiset satsaukset työllisyyteen ja hyvinvointiin. 

Ikäpolitiikkamme yksi tärkeä tavoite on, että ihmiset voisivat asua omassa kodissaan. Silloin on äärettömän tärkeätä, että asumisolosuhteet tukevat hyvää elämää, ei vain selviytymistä, vaan mahdollisuutta liikkua, osallistua, hoitaa arkiaskareita ja tuntea olonsa turvalliseksi. Asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyys, hissit ym. ovat tässä tärkeitä. 
Paitsi ikääntyvien ihmisten asuminen, myös kehitysvammaisten asumisohjelma, jonka puitteissa puramme laitosasumisen paikkoja ja mahdollistamme ihmisten ihmisarvoisen asumisen joko palveluasunnossa tai kotona, vaatii satsauksia. On todella hienoa, että tähän erityisryhmien asumiseen ollaan panostamassa korkotuen lisäksi 120 miljoonaa euroa.
 
Asia, josta haluan erityisesti kiittää ministeri Viitasta, on lähiöhankkeet. Lähiö on ihmisille muutakin kuin rakennus tai ympäristö, se on myös kotipaikka, siellä eletään ja vietetään päivittäistä arkea. Ei ole lainkaan samantekevää, millaisia lähiöt ovat asuinympäristöinä.
Pidän tärkeänä, että lähiöprojekteissa huomioitaisiin myös entistä vahvemmin ihmisten osallistuminen, koska esim. yksinäisyys on entistä suurempi ongelma. Siksi lähiöiden kehittämisessä osallisuutta tukevien toimintojen vahvistaminen olisi tärkeää.
 
Ministeri Viitanen kommentoi, että yhteisöllisyyden lisääminen on mahdollista monessa suhteessa myös ympäristöministeriön toimesta. Esimerkiksi lähiökierroksilla asukkaat ovat kiinnittäneet paljon huomiota yhteisöllisyyden tarpeisiin ja vaikkapa yhteisiin asuintiloihin, ja juuri näistä rahoista, joita budjettin on saatu vähän lisättyäkin, on tarkoitus muun muassa rahoittaa tällaisia asukastiloja. Samoin toiveita on tullut esimerkiksi sosiaalitalkkaritoiminnan laajentamisesta, ja myös siihen ministeriö pystyy Aran rahoituksella vastaamaan. Siis aivan konkreettisia toimia näiden hyvien ja tärkeiden tavoitteiden eteen on luvassa.

Budjetin käsittely jatkuu vielä huomenna tiistaina viimeisten pääluokkien - mm. Opetusministeriön hallinnonalan - käsittelyllä ja yleiskeskustelun loppuun viemisellä.

sunnuntaina

Itä-Suomen suomalais-venäläisestä koulusta


Eduskunnassa pidettiin keskiviikkona säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaistunto, jonka ainoana aiheena käsiteltiin venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tukevan juhlarahaston perustamista. Tällä hetkellä vain kaksi prosenttia peruskoululaisista valitsee venäjän opiskelun. Kuitenkin Venäjä on meille paitsi naapurimaa, myös suuri kauppakumppani. Jotta yhteistyötä voidaan vahvistaa ja monipuolistaa me tarvitsemme vahvaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista. Rahaston perustamisella eduskunta haluaa näyttää vahvan tahtotilansa ja rohkaista entistä useampaa nuorta venäjän opiskeluun.

Puhemies Heinäluoma totesi juhlapuheessaan, että vuoden 1863 valtiopäivillä Suomen kansan edustajien odotettiin luovan ihmisille mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon, rakentavan rauhaa ihmisten ja valtioiden välille ja luovan ylipäänsä maallemme valoisan tulevaisuuden sivistyksen voimalla. Näiden valtiopäivätyön tavoitteiden hän sanoi puhuttelevan meitä tänäänkin.

Tätä taustaa vasten tuntuu entistä vaikeammalta ymmärtää joidenkin Lappeenrannan kaupunginvaltuutettujen halua lakkauttaa Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu ”säästösyistä”, vaikka opetus on normaalia edullisempaa ylimääräisen valtionavun vuoksi. Koulu antaa esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa yhteensä 805 oppilaalle. Venäjän kieltä opiskellaan myös muissa kouluissa, mikä on hyvä asia. Itä-Suomen koulun kokonaisvaltaista oppimista ei voi kuitenkaan korvata vain venäjän tunneilla, sillä opetuksessa painottuu venäjän kielen ja kulttuurin oppiminen myös varsinaisten kielituntien ulkopuolella. Kaksikielinen ja -kulttuurinen toimintaympäristö takaa oppilaille erinomaisen toiminnallisen kaksikielisyyden perusopetuksen päättyessä.

Työperäinen maahanmuutto Venäjältä näyttää lisääntyvän ja monet perheet hakevat koulupaikkaa Itä-Suomen koulusta, joka pystyy tarjoamaan lapsille mahdollisuuden sekä oman äidinkielen kehittämiseen että laajaan suomen kielen oppimiseen. Vastaavasti suomenkieliset oppilaat saavat erittäin hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja myöhemmin työelämään. On lyhytnäköistä säästää tällaisesta vahvuudesta, joka tuottaa seudullemme kielitaitoisia nuoria ja tulevaisuuden osaavia työntekijöitä

keskiviikkona

Budjetin 2014 käsittely eduskunnassa

Ensi vuoden budjetin käsittely aloitettiin tiistaina eduskunnassa. Yleispuheenvuorossa nostin esiin etenkin kasvun tukemiseen liittyviä toimia:

   Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja. Valtiovarainministeri Urpilaisen sanoin taloudessamme on vaikea kolmoishaaste eli samalla, kun rakenteelliset kysymykset kasaavat ongelmia, myös julkisen talouden kestävyysvaje ja vaikea taloussuhdanne lisäävät vaikeuskerrointa. Tässä tilanteessa on haastavaa vahvistaa talouden kasvun edellytyksiä ja hyvinvoinnin turvaamista.   
   Hallitus on kuitenkin onnistunut tekemään ensi vuodelle tasapainoisen budjettiesityksen ja luonut meille vahvaa uskoa tulevaisuuteen sopimalla elokuun lopussa rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla aletaan kuroa kestävyysvajetta umpeen. Tätä tekemisen henkeä on täydentänyt myös työmarkkinajärjestöjen löytämä maltillinen tulosopu, joka lisää vakautta ja ennustettavuutta. Lisäksi lisäbudjetti antaa puolen miljardin edestä elvytyslääkettä taantumaan. Kyse on siis laajasta, isosta kokonaisuudesta.   
   Ensi vuoden budjetin ytimessä ovat panostukset työllisyyteen ja kasvuun, yrittäjyyteen ja osaamiseen. Kevään kehyspäätöksen yhteydessä päätetyt yhteisö- ja osinkoverouudistukset tulevat vuoden alussa voimaan. Yhteisöverokantaa alennetaan 20 prosenttiin ja samalla osinkotulojen verotusta muutetaan. Näillä toimilla rohkaistaan yrityksiä kasvuun, investointeihin ja ennen kaikkea uusien työpaikkojen luomiseen. Veropohjaa myös tiivistetään muun muassa poistamalla edustuskulujen vähennysoikeus ja rajoittamalla korkomenojen vähennysoikeutta. Nyt, kun uudistukset tulevat voimaan, meidän pitää vielä saada synnytettyä se positiivinen ajattelun kierre, joka rohkaisee yrittämään ja yrityksiä kasvamaan. Se ei ole vain yrittäjien asia, vaan se on meidän kaikkien yhteinen asia.   
  Hallitus satsaa vahvasti kasvuun. Satsauksia sisältyy myös lisäbudjettiin, jossa muun muassa homekoulujen ja sairaaloiden korjauksiin on varattu 50 miljoonaa. Se ei ratkaise ongelmia kaikkialla mutta on merkittävä satsaus terveelliseen ympäristöön. Rakentamisen puolella erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen lisätään normaalin korkotuen lisäksi 120 miljoonaa euroa investointiavustuksia. Tiedämme hyvin, millaisia haasteita aiheuttaa esimerkiksi kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttaminen ja toisaalta ikääntymiseen liittyvät muuttuvat asumistarpeet. On tärkeää tehdä satsauksia näihin kohteisiin laitospaikkojen vähentyessä ja muistisairaiden vanhusten määrän lisääntyessä. Meidän on kehitettävä erilaisia asumismuotoja tukemaan ihmisten hyvää elämänlaatua.   
   Ensi vuonna käynnistetään kasvurahoitusohjelma, jolla vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä tuetaan pääomasijoitusmarkkinoita. Uusi Kasvurahastojen rahasto perustetaan, minkä kautta arvioidaan saavutettavan yhteenlaskettuna lähes miljardin euron pääoma, tavoitteena siis kasvuyrityksiin sijoittaminen. Siemenvaiheen yritysten rahoittamiseksi perustetaan puolestaan uusi kasvurahasto erilliseen Tekesin hallinnoimaan sijoitusyhtiöön. Verotuksen puolella konesalien sähköveroa alennetaan veroluokkaan II vuoden 2014 alusta. Tämä on myös tärkeä kasvua tukeva ratkaisu. Lisäksi rikkidirektiivin sopeuttamista helpotetaan 90 miljoonalla eurolla, jotta voidaan rakentaa nesteytetyn maakaasun terminaaleja.  
   Kymmenen miljoonan lisäpanostus suunnataan Suomen Akatemian kautta etenkin tieto- ja viestintäteknologiaan. Myös julkisten tietovarantojen avaaminen on erittäin hyvä linjanveto. Nyt esitetään joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen ja liikenneverkkotietojen maksuttomuutta. Samoin sää- ja tutkatiedot sekä lentokenttähavainnot muutetaan maksuttomiksi. Myös Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Tilastokeskukselle on varattu määrärahalisäykset tietovarantojen avaamiseen. Avoin tietoyhteiskunta avaa mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin ja liiketoimintaan. Toisaalta voidaan merkittävästi keventää hallintoa ja rakentaa tietojärjestelmiä entistä käyttäjälähtöisemmin. Nämä ovat tärkeitä satsauksia monestakin eri näkökulmasta.”

Illalla keskusteltiin mm. Oikeusministeriön hallinnonalasta. Tässä debatissa toin esiin mm. erosovittelun:
    Avioero on aina perheille vaikea asia varsinkin, kun perheessä on lapsia. Meillä on ollut 11 käräjäoikeudessa – mm. Etelä-Karjalassa – kokeilu huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluksi, jossa käytetään asiantuntijoita avustamaan huoltoriitojen sovittelussa. Lasten huoltoon liittyvät riidat ovat usein erittäin vaikeita varsinkin jos lapset joutuvat vanhempien riidan välikappaleiksi.  Nyt kokeilua ollaan valtakunnallistamassa, mikä on erittäin hyvä asia. 

  
Yksi ongelma kuitenkin on, että meillä on pulaa pätevistä, kokeneista sosiaalityöntekijöistä sekä psykologeista, joita tämä työ ennen kaikkea vaatii. Työhön ei voi tulla suoraan koulun penkiltä, vaan se vaatii kokemusta ja lisäkoulutusta. Kysymys kuuluukin, miten kokeilun laajentaminen pystytään tulevaisuudessa toteuttamaan, kun meillä samanaikaisesti on pulaa näistä työntekijöistä. 

  
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi vastauspuheessaan, että asiantuntijoita on tähän mennessä onnistuttu saamaan, ja koulutusta on ollut tarjolla. Tulevana vuonna koulutusta on hänen mukaansa myös tarkoitus lisätä. Hän kuitenkin painotti kunnan tilannetta, että ”kunnassa pitää pitää nyt huolta, että näitä sosiaalityöntekijöitä riittää myös tähän toimintaan”. Lisäksi hän näki vaihtoehtona ostopalvelut, eli ”jos kunnassa ei ole omasta takaa näitä sosiaalityöntekijöitä, niin niitä voi sitten ostaa”.

Tänään budjetin käsittelyssä on tauko 150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnon vuoksi. Huomenna jatkamme mm. sosiaali- ja terveysbudjetin käsittelyllä.

Kiljunen kannustaa sote-uudistukseen


tiedote 11.9.2013.    Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) kannustaa Kymenlaakson kuntia etenemään aktiivisesti ja rakentavassa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisessa.

- Ei pidä jäädä tuudittautumaan siihen, että ylhäältä sanellaan valmiit ratkaisut. Uudistamisessa pitää ottaa aloite omiin käsiin ja lähteä kehittämisen ja päätöksenteon tielle, Kiljunen toteaa.

- Nyt on tärkeää hakea paikallisesti parhaat ratkaisut prosessien ja rakenteiden kehittämiseksi. Alueen näkökulmasta on löydettävä järkevät ja kestävät mallit toisaalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, sekä toisaalta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintojen integroimiseksi, Kiljunen linjaa.

- Vaikka Kouvolassa on erityisen vaikea tilanne henkilöstön irtisanomisuhan osalta, on tärkeää että henkilöstö on mukana kehittämistyössä. Heillä on paras asiantuntemus käytännön työhön, Kiljunen arvioi.

Kiljunen muistuttaa, että uudistuksen olennaisin tavoite on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Hän nostaa esimerkiksi Kouvolan hyvät käytännöt, joissa on pystytty hakemaan kuntalaisten hyvinvoinnille parhaita ratkaisuja yli hallinnon rajojen.

Kiljunen puhui keskiviikkona Kymenlaakson sosialidemokraattisten yhdistysten aluekokouksessa Kouvolassa.