perjantaina

Hallitus ja kuntatalous

Kuntatalouden tila on maassamme erittäin huolestuttava. Kunnissa joudutaan korottamaan veroja ja jäädyttämään investointeja, heikentämään palveluja ja ottamaan velkaa. Joissakin kunnissa palvelut ovat jopa laittomassa tilassa. Esimerkiksi kouluista uhkaa tulla lasten säilytyspaikkoja, kun kunnat lomauttavat opettajiaan. Opettajien lomautukset koskevat tässä vaiheessa jo 70 000 oppilasta. Tämä vaikuttaa oppilaiden mahdollisuuteen saada riittävää opetusta ja etenkin oppimisvaikeuksissa riittävää tukea ja huomiota. Talousongelmat uhkaavat muidenkin palveluiden – mm. terveydenhuollon, omaishoidon ja vanhusten palveluiden – asiallista järjestämistä. Ihmisiä jää jopa heitteille riittämättömien palveluiden takia. Eriarvoisuus kuntalaisten välillä kasvaa entisestään maamme eri puolilla ja myös kuntien sisällä.

Hallitus on jättänyt kunnat todelliseen pulaan peruspalvelujen järjestämisvastuun kanssa. Hallitus ei ole lupauksistaan huolimatta tukenut kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista ja kehittämistä. Sen sijaan, että hallitus olisi satsannut toisaalta kunta- ja palvelurakennetta uudistavan PARAS-hankkeen etenemiseen ja toisaalta turvannut kuntapalvelujen tuotannon riittävillä valtionavuilla, hallitus päättikin lähteä Kuntaliiton kanssa "normitalkoisiin". Kuntaliiton normikyselyyn vastanneet kunnan- ja sektorijohtajat löysivät "kuntataloutta rasittavia normeja" päiväkotien lapsiryhmien koosta, henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista, vanhustenpalveluista, esi- ja perusopetuksesta! Etenkin kunnanjohtajista yli 70 prosenttia juuri edellä mainitut normit vaivasivat eniten. Uutisointi on kerta kaikkiaan karmaisevaa ja kertoo paljon kuntien valtavasta talousahdingosta.

Miten tähän on tultu? Kansainvälinen talouskehitys on yksi syy siihen, että kuntien tulopohjat ovat romahtaneet. Mutta myös omalla talous- ja työllisyyspolitiikalla voidaan vaikuttaa moneen asiaan. Demarit vaativat jo vuosi sitten vahvaa ja ennakoivaa puuttumista kuntatalouden silloin uhanneeseen alamäkeen ja työttömyyden lisääntymiseen. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt juuri mitään, vaan piti jääräpäisesti kiinni toiseen taloustilanteeseen tehdystä hallitusohjelmastaan, mm. hallituksen omille eturyhmille luvatuista veronkevennyksistä. Ja täysin riippumatta siitä, mitkä niiden työllisyysvaikutukset ovat. Pahinta on, että nämä verohelpotukset rahoitetaan velkarahalla.
Samaan aikaan hallitus antoi työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden räjähtää käsiin.

Ja nyt, vaikka jokainen näkee, mihin ahdinkoon kuntatalous on ajautunut ja miten työttömyys jatkuvasti kasvaa, hallituksen toimet ovat vaatimattomia. Eilen päättyneissä budjettineuvotteluissa hallitus sai työllä ja vaivalla raavittua kasaan 220 miljoonan euron työllisyyspaketin. Summa on alimitoitettu – ja rahoitukseltaan todella kyseenalainen, sillä noin kolmasosa rahoituksesta on löytynyt kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksesta!

Kunnille hallitukselta on luvassa kylmää kyytiä: kuntatalouden elvytyspaketin suuruus on n. 90 miljoonaa euroa! Kuntien investointeja, jotka juuri auttaisivat työllisyyden ylläpidossa, tuetaan 60 miljoonalla ja kuntapalveluita 30 miljoonalla eurolla.
Hallitus on myös jo aiemmin keväällä kehyspäätöksen yhteydessä sitonut kuntien tukemisen kunnissa tehtävään ”maltilliseen” palkkaratkaisuun. Sama hallitus, joka nostatti toiveet ylös tasa-arvotupollaan ja jätti tuolloin tehdyt korotukset kuitenkin – lupaustensa vastaisesti – kuntien omalle kontolle vaatii nyt, että kuntatalouden kriisin rahoitetaan kuntatyöntekijöiden palkoista.

Budjetti tuli siis tehtyä. Menopuolelta löytyy tuttuja sulle-mulle veronkevennyksiä ja tulopuolelta kehitysyhteistyörahojen leikkaus, kuntapalvelujen alasajo, kuntatyöntekijöiden selkänahka ja 13 miljardin velka.

lauantaina

Terveyttä edistämään verotuksella

Eduskunnan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä esittää, että epäterveellisiä elintarvikkeita - esim. makeisia, limonadia ja kovia rasvoja - verotettaisiin kireämmin kuin muuta ruokaa. (aiheesta käydään keskustelua esim. täällä)
Hinta vaikuttaa suoraan kulutukseen, ja etenkin lasten terveyteen voitaisiin vaikuttaa epäterveellisen ruoan korkeammalla valmisteverolla suotuisasti. Näin saataisiin paitsi epätervettä kulutusta vähenemään, myös kerättyä lisää verotuloja, joita voitaisiin taas ohjata terveyden edistämiseen.

Ryhmässä puheenjohtajana toimii Sanna Lauslahti (kok.) ja itse toimin varapuheenjohtajana. Olemme Sannan kanssa arvostelleet myös lokakuun alussa voimaan tulevaa ruoan arvonlisäveron alennusta, etenkin koska se kohdistuu kaikkeen, myös epäterveelliseen ruokaan.

Ympäristönkin hyvinvointia edistetään monenlaisilla veroilla ja haittamaksuilla. Terveyden edistämistä voitaisiin tukea samanlaisilla lääkkeillä.
Tanska nostaa vuodenvaihteessa epäterveellisen ruoan valmisteveroa 25 prosentilla. Tanskassa arvioidaan, että verotulot lisääntyvät n. 250 miljoonaa euroa. Meillä makeisvero oli aikanaan käytössä, mutta siitä luovuttiin kun liityimme EU:iin. EU ei kuitenkaan estä tällaisten verojen käyttöä, alkoholista ja tupakasta veroa esim. kerätään.

Ruoan alv-alennuksesta luopumalla ja 'rasva- tai sokeriveron' käyttöönotosta saaduilla veroeuroilla voitaisiin vahvistaa työllisyyttä ja panostaa kuntien terveyttä edistäviin palveluihin, esim. neuvolaan, koulujen oppilashuoltoon, ravitsemusneuvontaan ja ikääntyvien monipuoliseen kuntoutukseen. Tärkeää olisi myös satsata terveelliseen ruokaan - on lyhytnäköistä jättää salaatit, hedelmät ja täysjyvätuotteet pois ruokalistoilta säästöjen nimissä.

Terveyden edistämisestä osana kaikkea politiikkaa puhumme Sannan kanssa maanantaina 24.8. Ylen Aamu-TV:n lähetyksessä n. klo 7.55. Kyse on Aamutv:ssa jo keväällä pyörineestä SOSA-kampanjasta (Se On Sinun Asiasi).