Kansanedustaja Anneli Kiljunen on jättänyt lakialoitteen omaishoidon tuen uudistamisesta eduskunnan käsiteltäväksi.
Kiljusen mukaan ongelmana on tällä hetkellä omaishoidon tuen epätasaisuus. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat monesti ylimalkaisia, minkä vuoksi hoidon tueksi annetut palvelut ovat pääosin vähäisiä tai jopa olemattomia.
Kunnat eivät myöskään varaa omaishoidon tukeen riittäviä määrärahoja, jolloin tuki saattaa loppua kesken vuoden vaikka tuen tarve säilyy. Lisäksi taloustaantuman myötä monet kunnat ovat säästösyistä irtisanoneet hoitosopimuksia ja lopettaneet tuen maksamisen.
Omaishoitajat eivät Kiljusen mukaan myöskään pysty pitämään kolmea lakisääteistä vapaapäiväänsä kuukaudessa, mikä aiheuttaa omaishoitajien uupumista ja lisää terveysriskejä. Muita epäkohtia ovat omaishoidon tuen pienuus ja sen kohtuuton verotus.
- Olisi välttämätöntä, että omaishoidon erityisluonne otettaisiin verotuksessa huomioon, Kiljunen toteaa. – Omaishoitajan työ tuottaa sekä kunnalle että valtiolle huomattavia säästöjä ja se tulisi huomioida myös omaishoitajan verotuksessa.
Kansanedustaja Anneli Kiljusen lakialoitteen keskeiset ehdotukset ovat, että omaishoitosopimus perustuisi hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jossa määriteltäisiin avun ja tukipalveluiden tarve ja saatavuus.
Omaishoidon tuen palkkion maksaminen siirrettäisiin Kelalle, jossa tehtäisiin päätös tuesta paitsi omaishoitosopimuksen, myös yhtenäisen arvioinnin perusteella. Näin taattaisiin kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu riippumatta siitä, missä kunnassa hoidettava ja hoitaja asuvat.
Aloitteessa ehdotetaan myös omaishoidon tuen palkkion korotusta. Jatkossa tuki olisi vähintään 450 euroa ja sitovassa hoidossa 850 euroa. Tarvittaessa kunnat voisivat maksaa lisäksi korotettua tukea vaativiin omaishoitotilanteisiin.
Lisäksi Kiljunen esittää, että omaishoidontuen palkkio olisi jatkossa opintorahan kaltainen osittain verovapaa ansiotulo, josta maksettaisiin vain pakolliset eläke- ja sotumaksut.
Esitykseen sisältyy myös ehdotus omaishoitajien saattamisesta kunnallisen työterveyshuollon piiriin sekä parannuksia omaishoitajien varhaiseläke- ja työttömyysetuuksiin.
Lisätietoja: Anneli Kiljunen puh. 050-511 3123
Anneli Kiljunen on toisen kauden kansanedustaja (sd.) Lappeenrannasta. Hän toimii sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ja Kelan valtuutettujen puheenjohtajana. Kiljunen on myös valtakunnallisen Omaishoitajat ja Läheiset -liiton puheenjohtaja.
maanantaina
Vaalirahoituksesta
Poliittinen kulttuuri on murroksessa, ainakin vaalirahoituksen ja siihen liittyvän avoimuuden osalta. Jo pian puolentoista vuoden ajan vellonut keskustelu vaalirahoituksen koukeroista on viime päivinä kiihtynyt kun yhä uusia tietoja, "harmaalla alueella" liikkumista ja lainvastaisuuttakin on tullut julkisuuteen. Välillä puurot ja vellit menevät sekaisin ja monia selityksiä on jo kuultu täysin lain mukaan tehdyistä lahjoituksista ja kaupoista. On kuitenkin käynyt täysin selväksi, ettei vanha tyyli, vanha laki ja "maan tapa" vastaa tämän päivän vaatimuksia. Yhä useammalle poliitikolle asia on käynyt myös täysin selväksi. On turha salata mitään, missä ei ole salattavaa, eikä mitään, mikä on jo käytännössä julkista. Ja mitään muita elementtejä ei vaalirahoituksessa pitäisi olla. Jos on, tai on ollut, aikuisten ihmisten - etenkin poliitikkojen - pitää pystyä niistä vastaamaan myös julkisuudessa.
Itsekin olen tähän saakka vedonnut lakiin - olen ilmoittanut kaiken rahoitukseni vaalilain vaatimusten mukaisesti. Mutta nyt vaikuttaa yhä enemmän siltä, ettei se riitä. Avoimuus ja läpinäkyvyys on ehdottomasti tarpeen jatkossa, mutta se pitää ulottaa myös viime vaaleihin - niin paljon epäilyksiä ja syytöksiä on nyt ilmassa. Rahoituksen päälle on kerta kaikkiaan langennut pitkä musta varjo, jonka vain rahan antajat ja saajat voivat poistaa. Tuntuu oudolta jatkaa täysipainoista eduskuntatyötä vielä puolitoista vuotta ilman, että pöytä nyt putsataan kunnolla. Mielestäni istuvan eduskunnan rahoitus on avattava jälkikäteen laajemmin kuin voimassaoleva laki edellyttää. Vaihtoehtona olisi eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit, mutta mielestäni se on keskellä talouskriisiä erittäin huono vaihtoehto.
Olen useissa haastatteluissa ja kyselyissä todennut, että eduskuntavaaleissa ehdokkaiden yksittäisten lahjoitusten ilmoitusraja voisi olla esim. 350 euroa (vaaleissa 2007 raja oli 1700, tulevissa 1500 euroa. ks. uusi laki) .
Viime eduskuntavaalikampanjassani käytin yhteensä 25 715 euroa. Suurin osa rahasta kului lehti-ilmoituksiin, vaalilehteen ja mainoskortteihin. Lisäksi kuluja aiheutti vaalitilaisuuksien tarjoilut ym.
Kampanjassa käytin omaa rahaa 19 112 euroa, (josta lainaa 19 000). Ulkopuolista tukea sain usealta eri yksityishenkilöltä (n. 50-60 hlöä) yhteensä 850 euroa.
Yritystukea sain Tradeka-yhtymältä 1000 euroa, kuten muutkin Tradekan hallintoneuvoston jäsenet. Puoluejärjestöistä minua tuki oma puolueosastoni, eli Lappeenrannan työväenyhdistys 2000 eurolla. Lisäksi sain 6 eri yhdistykseltä yhteensä 2753 euroa. Näistä oma ammattiliittoni JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) tuki minua, kuten muitakin ehdokkaana olleita jäseniään puolueesta riippumatta 1200 eurolla. JHL:n Kaakkois-Suomen alueelta sain 712,55 euron tuen. Lappeenrannan kunnalliset ry antoi 500 euron tuen, 2 yhdistystä 150 euroa ja 1 yhdistys 40 euroa.
Julkisuudessa on puhuttu yritystukien rinnalla myös paljon yhdistysten antamasta tuesta. Samoin kuin työnantajaliike tukee porvareita, ruotsinkieliset säätiöt tukevat RKP:ta, MTK tukee maataloutta tukevia ehdokkaita ja ay-liike tukee työväenliikettä. Monet tahot, kuten MTK ja ay-liike tekevät myös omaa yhteiskunnallista kampanjointiaan vaalien alla. Ay-rahoista ehdoton valtaosa annetaan puolueille, ei yksittäisille ehdokkaille. Yksittäiset ehdokkaat saavat tuen usein juuri omalta jäsenliitoltaan.
Sosialidemokratia on työn puolue, me ajamme työntekijöiden asioita, puolustamme työntekijöiden ja pienyrittäjien oikeuksia lainsäädännössä, parannamme työelämää yhteisymmärryksessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puolustamme ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, edistämme työntekijöiden oikeuksia vapaa-aikaan, perhe-elämään, eläkkeeseen. Paljon on myös tehtävänä. Työelämää on parannettava, työelämän ja perheen yhteensovittamista tuettava, työttömyysturvan tasoa nostettava. Lisäksi ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyä on helpotettava ja nostettava pätkätyöntekijöiden tarpeet työelämän ykköskysymysten joukkoon. Yhä useammat ihmiset saavat elantonsa erilaisista silpputöistä, joita ei ansiosidonnainen järjestelmä huomioi tarpeeksi. Jotta näihin kysymyksiin saadaan ratkaisu, tarvitaan kolmikantaiseen neuvottelupöytään työntekijöiden joukkovoimaa, jäsenistöltään vahvaa ammattiyhdistysliikettä. Ja eduskuntaan poliittista työväenliikettä.
En kannata ajatusta, että tuen antaminen kiellettäisiin kokonaan ja rahoitus hoidettaisiin vain puoluetuen kautta. Ymmärrän eri tahojen erilaiset intressit tukea eri aatemaailmaa edustavia ihmisiä. Mielestäni suomalainen demokratia toimii hyvin ja toivon sen toimivan entistä paremmin, kun pääsemme yhteisymmärrykseen vaalirahoituksen pelisäännöistä. Myös ehdokkaita lähellä olevien varainkeruuyhdistysten rahoitus tulisi saada vaalirahoituslain piiriin. Toivon, että pystymme sekä säätämään kampanjakaton että turvaamaan pätevien - myös uusien ja tuntemattomien - ihmisten pääsyn kansanedustajiksi.
Hallitus tuo tiedonantonsa vaalirahoituksesta eduskunnalle keskiviikkona 30.9. kello 14.00 alkavaan täysistuntoon. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros.
Tiedonantokeskustelun kuluessa tehtävistä ehdotuksista äänestetään torstaina 1.10.2009 klo 16.00 suullisen kyselytunnin alussa. Keskusteluja voi seurata ainakin eduskunnan nettitelevisiosta (suorana tai istunnon päätyttyä arkistosta). Luulisin, että Ylekin näyttää keskiviikon istunnon ainakin osittain, mutta vielä sitä ei löydy ohjelmistosta.
Itsekin olen tähän saakka vedonnut lakiin - olen ilmoittanut kaiken rahoitukseni vaalilain vaatimusten mukaisesti. Mutta nyt vaikuttaa yhä enemmän siltä, ettei se riitä. Avoimuus ja läpinäkyvyys on ehdottomasti tarpeen jatkossa, mutta se pitää ulottaa myös viime vaaleihin - niin paljon epäilyksiä ja syytöksiä on nyt ilmassa. Rahoituksen päälle on kerta kaikkiaan langennut pitkä musta varjo, jonka vain rahan antajat ja saajat voivat poistaa. Tuntuu oudolta jatkaa täysipainoista eduskuntatyötä vielä puolitoista vuotta ilman, että pöytä nyt putsataan kunnolla. Mielestäni istuvan eduskunnan rahoitus on avattava jälkikäteen laajemmin kuin voimassaoleva laki edellyttää. Vaihtoehtona olisi eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit, mutta mielestäni se on keskellä talouskriisiä erittäin huono vaihtoehto.
Olen useissa haastatteluissa ja kyselyissä todennut, että eduskuntavaaleissa ehdokkaiden yksittäisten lahjoitusten ilmoitusraja voisi olla esim. 350 euroa (vaaleissa 2007 raja oli 1700, tulevissa 1500 euroa. ks. uusi laki) .
Viime eduskuntavaalikampanjassani käytin yhteensä 25 715 euroa. Suurin osa rahasta kului lehti-ilmoituksiin, vaalilehteen ja mainoskortteihin. Lisäksi kuluja aiheutti vaalitilaisuuksien tarjoilut ym.
Kampanjassa käytin omaa rahaa 19 112 euroa, (josta lainaa 19 000). Ulkopuolista tukea sain usealta eri yksityishenkilöltä (n. 50-60 hlöä) yhteensä 850 euroa.
Yritystukea sain Tradeka-yhtymältä 1000 euroa, kuten muutkin Tradekan hallintoneuvoston jäsenet. Puoluejärjestöistä minua tuki oma puolueosastoni, eli Lappeenrannan työväenyhdistys 2000 eurolla. Lisäksi sain 6 eri yhdistykseltä yhteensä 2753 euroa. Näistä oma ammattiliittoni JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) tuki minua, kuten muitakin ehdokkaana olleita jäseniään puolueesta riippumatta 1200 eurolla. JHL:n Kaakkois-Suomen alueelta sain 712,55 euron tuen. Lappeenrannan kunnalliset ry antoi 500 euron tuen, 2 yhdistystä 150 euroa ja 1 yhdistys 40 euroa.
Julkisuudessa on puhuttu yritystukien rinnalla myös paljon yhdistysten antamasta tuesta. Samoin kuin työnantajaliike tukee porvareita, ruotsinkieliset säätiöt tukevat RKP:ta, MTK tukee maataloutta tukevia ehdokkaita ja ay-liike tukee työväenliikettä. Monet tahot, kuten MTK ja ay-liike tekevät myös omaa yhteiskunnallista kampanjointiaan vaalien alla. Ay-rahoista ehdoton valtaosa annetaan puolueille, ei yksittäisille ehdokkaille. Yksittäiset ehdokkaat saavat tuen usein juuri omalta jäsenliitoltaan.
Sosialidemokratia on työn puolue, me ajamme työntekijöiden asioita, puolustamme työntekijöiden ja pienyrittäjien oikeuksia lainsäädännössä, parannamme työelämää yhteisymmärryksessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Puolustamme ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, edistämme työntekijöiden oikeuksia vapaa-aikaan, perhe-elämään, eläkkeeseen. Paljon on myös tehtävänä. Työelämää on parannettava, työelämän ja perheen yhteensovittamista tuettava, työttömyysturvan tasoa nostettava. Lisäksi ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyä on helpotettava ja nostettava pätkätyöntekijöiden tarpeet työelämän ykköskysymysten joukkoon. Yhä useammat ihmiset saavat elantonsa erilaisista silpputöistä, joita ei ansiosidonnainen järjestelmä huomioi tarpeeksi. Jotta näihin kysymyksiin saadaan ratkaisu, tarvitaan kolmikantaiseen neuvottelupöytään työntekijöiden joukkovoimaa, jäsenistöltään vahvaa ammattiyhdistysliikettä. Ja eduskuntaan poliittista työväenliikettä.
En kannata ajatusta, että tuen antaminen kiellettäisiin kokonaan ja rahoitus hoidettaisiin vain puoluetuen kautta. Ymmärrän eri tahojen erilaiset intressit tukea eri aatemaailmaa edustavia ihmisiä. Mielestäni suomalainen demokratia toimii hyvin ja toivon sen toimivan entistä paremmin, kun pääsemme yhteisymmärrykseen vaalirahoituksen pelisäännöistä. Myös ehdokkaita lähellä olevien varainkeruuyhdistysten rahoitus tulisi saada vaalirahoituslain piiriin. Toivon, että pystymme sekä säätämään kampanjakaton että turvaamaan pätevien - myös uusien ja tuntemattomien - ihmisten pääsyn kansanedustajiksi.
Hallitus tuo tiedonantonsa vaalirahoituksesta eduskunnalle keskiviikkona 30.9. kello 14.00 alkavaan täysistuntoon. Valtioneuvoston esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros.
Tiedonantokeskustelun kuluessa tehtävistä ehdotuksista äänestetään torstaina 1.10.2009 klo 16.00 suullisen kyselytunnin alussa. Keskusteluja voi seurata ainakin eduskunnan nettitelevisiosta (suorana tai istunnon päätyttyä arkistosta). Luulisin, että Ylekin näyttää keskiviikon istunnon ainakin osittain, mutta vielä sitä ei löydy ohjelmistosta.
lauantaina
Vanhustenhoidosta
Kenenkään ei tule joutua pelkäämään vanhenemistaan. Jokaisella on oikeus luottaa siihen, että hyvää hoitoa on saatavilla tarpeen mukaisesti kaikissa elämäntilanteissa.
Valitettavasti vanhustenhoidossa on suuria puutteita eri puolilla Suomea.
Nyt toivomme sinulta tukea ja apua vanhustenhoidon saattamisessa ihmisarvoiselle tasolle. Tutustu SDP:n Vanhustenhoito-sivustoon, jossa voit kertoa kokemuksiasi, ajatuksiasi ja näkemyksiäsi vanhustenhoidosta, sen nykytilasta ja kehittämisestä. Ajatuksia käytetään eduskuntatyössä, kunnallisessa työssä ja kaikkialla missä vanhustenhoidon tilannetta voidaan pyrkiä parantamaan.
Valitettavasti vanhustenhoidossa on suuria puutteita eri puolilla Suomea.
Nyt toivomme sinulta tukea ja apua vanhustenhoidon saattamisessa ihmisarvoiselle tasolle. Tutustu SDP:n Vanhustenhoito-sivustoon, jossa voit kertoa kokemuksiasi, ajatuksiasi ja näkemyksiäsi vanhustenhoidosta, sen nykytilasta ja kehittämisestä. Ajatuksia käytetään eduskuntatyössä, kunnallisessa työssä ja kaikkialla missä vanhustenhoidon tilannetta voidaan pyrkiä parantamaan.
keskiviikkona
Tiedote 16.9.2009: Eriarvoistuminen on pysäytettävä!
Kansanedustaja Anneli Kiljunen on huolissaan eriarvoisuuden lisääntymisestä maassamme. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi jatkaa Kiljusen mukaan hallituksen "sulle-mulle" -politiikkaa, joka pitää huolen ainoastaan siitä, ettei hallituksen kavereita jätetä. Eriarvoistumisen myötä syrjäytyminen lisääntyy ja alkaa periytyä yli sukupolvien, Kiljunen toteaa. Kiljunen vetoaa tasa-arvoisen, julkisen palvelutuotannon puolesta.
Hänen mukaansa vain silloin, kun kaikki kokevat yhteiset kuntapalvelut omikseen, niiden laatu pysyy hyvänä ja rahoitus verovaroin on turvattu.Työllisyyden turvaaminen on kaiken a ja o, sillä vain hyvä työllisyys takaa talouden kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen, Kiljunen muistuttaa.
Kiljusen mukaan valtionosuudet kunnille ovat kylläkin nousseet viime vuosina reilusti, mutta kyse on pelkästään tilastoharhasta, jossa valtio on joutunut korvaamaan kunnille niiden vähentyneitä verotuloja ja noussutta kustannustasoa. Aitoa oikeaa lisärahaa palveluiden turvaamiseen - saati parantamiseen - ei ole tullut, vaikka hallitus antaa niin ymmärätää.
Anneli Kiljunen toivoo nyt yhteen hiileen puhaltamista, sillä valtion ja kuntien on toimittava yhteistyössä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu.
Hänen mukaansa vain silloin, kun kaikki kokevat yhteiset kuntapalvelut omikseen, niiden laatu pysyy hyvänä ja rahoitus verovaroin on turvattu.Työllisyyden turvaaminen on kaiken a ja o, sillä vain hyvä työllisyys takaa talouden kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen, Kiljunen muistuttaa.
Kiljusen mukaan valtionosuudet kunnille ovat kylläkin nousseet viime vuosina reilusti, mutta kyse on pelkästään tilastoharhasta, jossa valtio on joutunut korvaamaan kunnille niiden vähentyneitä verotuloja ja noussutta kustannustasoa. Aitoa oikeaa lisärahaa palveluiden turvaamiseen - saati parantamiseen - ei ole tullut, vaikka hallitus antaa niin ymmärätää.
Anneli Kiljunen toivoo nyt yhteen hiileen puhaltamista, sillä valtion ja kuntien on toimittava yhteistyössä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
