Lapsella oltava oikeus varhaiskasvatukseen!

Tutkimusten mukaan sosiaalinen tausta, perheen elämäntilanne, yksilöllinen kehitys vaikuttavat jo hyvin varhaisessa vaiheessa elämäämme. Tämä näkyy mm. siinä kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella lapsella olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Lapset ovat yksilöitä, mutta ympäristöllä on myös merkitystä. Toinen lapsi on oppinut sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja kokee olonsa turvalliseksi ryhmässä, kun toisella lapsella voi olla vaikeuksia keskittymisessä ja vuorovaikutustilanteissa.

Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista vähentää lapsen kehitykseen liittyviä eroja. Sillä pystytään vähentämään koulutuksen ja köyhyyden periytymistä, parantamaan oppimisen edellytyksiä, sekä vaikuttamaan myönteisesti jopa jatko-opintoihin ja näin parantamaan työllisyyttä ja kaventamaan tuloeroja. Varhaiskasvatuksella on tutkitusti positiivinen vaikutus koko ihmisen elämänkaareen. Tästä syystä SDP valtuustoryhmämme haluaa, että jokaisella lapsella on yhtäläinen ja tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, eikä sitä rajata vanhempien työttömyyden tai sisaren syntymän takia. Tulemme jättämään myös valtuustoaloitteen asiasta.

Lähtökohtana on, että varhaiskasvatus on aina vanhempien valinta. Tämän lisäksi, jos perhe tarvitsee elämäntilanteeseen muuta tukea, sitä tulee heille tarjota ja antaa. Tärkeää on myös, että yhteistyö neuvolan ja sote-palveluiden välillä on hyvä. Me tarvitsemme myös monipuolisia varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelumuotoja kuten perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, avoimia päiväkoteja jne. Näin pystymme tukemaan perhettä ja lasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lappeenrannassa on vaadittu säästöjä varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta. Säästökohteena olivat mm. varhaiskasvatuksen rajaus sekä ryhmäkokojen tehokkaampi käyttö. Valtuusto vaati tähän liittyvää selvitystä, joka oli kokonaisuutena ristiriitainen muihin palautteisiin nähden.

Säästöjen seurauksena vanhemmilta ja hoitajilta sekä pääluottamusmiehiltä oli tullut viestiä, että tilanne kaikilta osin ei ole enää lasten edun mukaista. Ryhmäkoot ovat liian suuret, henkilöstö vaihtuu ja heillä on jatkuva kiire, jonka seurauksena yksilöllinen hoito ei ole aina lapsen kannalta parasta mahdollista. Henkilöstön kuormittavuus on lisääntynyt, joka tuntuu myös päivittäisessä työssä.

Lapsia ja nuoria koskevien päätöksien lapsivaikutusten arvioinnit on otettava käyttöön nykyistä laajemmin. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että lapsen etua harkitaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Moni asia vaikuttaa suoraan tai välillisesti lapsiin ja meidän valtuutettujen on varmistettava, että lapsen etu on päätöksenteossa aina etusijalla. Sijoittamalla varhaiskasvatukseen euron, saamme seitsemän takaisin.