Eduskunnan
työ on näinä päivinä ollut ennen näkemättömän värikästä, vaalikauden
päättyminen ja esitysten eduskuntakäsittelyn aikarajat ovat painaneet päälle.
Media on saanut otsikkonsa ja keskustelupalstoilla hämmästellään poliittisen
päätöksentekokoneiston kompurointia. Tämäkin kuuluu demokratiaan, yksinään ei
kukaan onneksi voi hallita. On kuitenkin valitettavaa, että kaatuneet hankkeet
ovat olleet ihmisten näkökulmasta pääsääntöisesti hyviä ja talouden ja
hyvinvointivaltion kestävyyden näkökulmasta perusteltuja.
Toisen asteen koulutusuudistuksen kaatuminen maanantaina
eduskunnassa käynnisti prosessin, joka pitää pysäyttää. Kyse on toisen asteen
koulutuksen järjestämisverkkolain kaatumisesta, jossa opposition ja valiokunnan
puheenjohtajan (kok) jarruttaminen johti siihen, ettei hallituksen yksimielistä
esitystä saatu enää käsiteltyä ajoissa. Laki olisi taannut, että nuoret
pääsevät jatkossakin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen riippumatta siitä,
missä päin Suomea he asuvat. Valitettavasti nyt tilanne jäi auki ja
epävarmuus kentällä jatkuu. On selvää, että järjestämislaki ja tähän
kiinteästi nivottu rahoituslaki pitää hyväksyä yhdessä. Jos näin ei tapahdu,
ministeriön arvion mukaan rahoituslain vaatimat säästöt aiheuttavat noin 15 000
aloituspaikan leikkausta. Tätä en voi hyväksyä.
Opetusministeri on vaatinut, että hallitus vetää myös
rahoituslain pois eduskunnasta. Tuen tätä esitystä ja toivon, että
pääministerikin näkisi tämän asian kokonaisuutena ja vetäisi lain pois, sillä
muuten tavoiteltu rakenteellinen muutos muuttuu leikkaukseksi nuorten
tulevaisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti