Ajatuksia kuntauudistuksesta

Kuntauudistus on Suomelle välttämätön. Jotta kunnat pystyvät vastaamaan palveluhaasteeseen, tarvitsemme vahvoja ja elinvoimaisia kuntia. Nykyinen yli 300 kunnan järjestelmä ei enää vastaa tämän ajan vaatimuksia. Jotta kaikilla kuntalaisilla on tulevaisuudessa mahdollisuus käyttää julkisesti rahoitettuja yhteisiä peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa, päivähoitoa tai kirjastoa, meidän on tehtävä myös muutos palvelurakenteisiin. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on olennainen osa kuntauudistusta.

Kunta on kuntalaisia varten ja kuntauudistuksen keskiössä ovat kuntalaiset ja heidän tulevaisuutensa. Nykyiset ja tulevat kuntapäättäjät ovat vastuussa siitä, minkälaisessa kunnassa asukkaat asuvat ja elävät. Onko peruskunta, kotikunta riittävän elinvoimainen ja vahva tuottamaan asukkailleen tarvittavat laadukkaat palvelut vielä viiden tai kahdenkymmenen vuodenkin päästä? Miten kunta pystyy omalla toiminnallaan vahvistamaan kunnan elinkeinorakennetta ja työllisyyttä sekä takaamaan tarvittavan rahoituksen palveluiden järjestämiseen? Kuntarajat eivät ole itsetarkoitus, mutta kunnalla on vahva itsehallinto ja suuri vastuu asukkaiden elämästä ja hyvinvoinnista. Kuntapäättäjät ovat nyt suurten päätösten edessä.  

Kunta ei voi olla vahva ilman vahvasti toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa. Siksi on välttämätöntä turvata ja parantaa myös kansanvallan toimintaedellytyksiä uudistetussa kuntakentässä. On kysyttävä, miten Keskustan esittämä väliportaan hallintomalli tai maakuntamalli vahvistaa kuntalaisten demokratiaa, kun päätöksenteko ja vaikuttaminen viedään pois kuntalaisten ulottuvuudesta? Malli keskittää valtaa muutamille luottamushenkilöille ja virkamiehille, päätöksenteko ei ole avointa ja läpinäkyvää, kansalaisdemokratian ja kuntalaisen kannalta päätöksenteko ja toiminta viedään entistä kauemmas heidän arjestaan ja läheisyydestään.

Vahvat ja elinvoimaiset kunnat vastaavat itse palveluista ja myös tuottavat niistä suurimman osan itse. Kunta, joka toimii vain yhteisen palvelualueen laskujen maksajana, ei ole sellainen vahva peruskunta, jossa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet palveluihin ja niiden rahoitukseen toimisivat. Julkisesti ja demokraattisessa ohjauksessa tuotettu hyvinvointipalvelu on useimmiten kuntalaisille paras vaihtoehto. Sosialidemokraatitien tavoitteena on, että kuntarakenteita uudistetaan ja julkisia palveluja, kuten terveyskeskuspalveluja, päivähoitoa, vanhusten palveluja jne. vahvistetaan ja parannetaan nykyisestä.

Palveluiden kilpailutus on yksi tämän päivän ilmiö. Kunnissa on oltava riittävä osaaminen palveluiden ostamiseen ja kilpailuttamiseen. Kyse on ihmisten palveluista ja heidän hyvinvoinnistaan. Ihmisten palveluiden laadulle ja tarpeille on annettava nykyistä vahvempi asema kilpailutuksessa. Monikansallisten hoivayritysten tarjous voi olla halvin, mutta se ei ole yleensä sitä, jos katsotaan pidemmällä aikavälillä. Kuntataloudessa ei pidä hakea lyhytnäköistä säästöä ja pikavoittoja vaan satsata kestävästi kuntalaisten hyvinvointiin.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että Suomen kunnissa pistetään stoppi yhteistyölle veroparatiisiyhtiöiden kanssa. Kuntien pitäisi tehdä periaatepäätös, etteivät ne tee hankintoja yhtiöistä, joilla on kytkentöjä veroparatiisiin. Aina, kun julkisia hankintoja kilpailutetaan, pitäisi selvittää mahdolliset veroparatiisikytkennät ja suljettava tällaiset yhtiöt kilpailutuksen ulkopuolelle. Tämä on tärkeä avaus ja toivon, että kunnissa tähän tartutaan. Uskon myös, että tämä avaus vastaa hyvin suomalaisten arvomaailmaa ja ajatuksia siitä, miten reilu kunta toimii.

Kuntauudistus on myös tasa-arvouudistus. Tiedämme, että eriarvoisuus on lisääntynyt hälyttävästi. Miesten elinajanodotteessa on alimman ja ylimmän tuloluokan välillä 12,5 vuoden ero. Tämä on yksinkertaisesti väärin, eikä se selity ihmisten erilaisilla elämäntavoilla. Meidän on puututtava eriarvoistaviin rakenteisiin ja käytäntöihin. Eriarvoisuuden lisääntyminen on pysäytettävä.

On selvää, että kuntarakenne, elinvoimaiset ja veropohjaltaan vahvat kunnat eivät automaattisesti paranna palveluiden saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tarvitsemme myös selkeitä palvelurakenteita ja prosessien muutoksia, mutta tämäkään ei riitä. Meidän on turvattava yhteisesti rahoitetut, kunnan itse järjestämät palvelut. On veronmaksajien etu, että kuntalaiset, valtuusto ja lautakunnat voivat suoraan vaikuttaa palveluiden laatuun.

Järjestöt, paikalliset yritykset ja markkinat voivat vastata osasta palvelutuotantoa, mutta kuntaa, sen palveluita ja kuntalaisten hyvinvointia ei saa myydä markkinoiden armoille. Meille sosialidemokraateille terveys ja hyvinvointi ei ole kauppatavaraa.