Vanhustenviikon juhla Kouvolassa 6.10.

- Ennaltaehkäisyllä ja puuttumalla varhain toimintakyvyn heikkenemiseen pystytään vaikuttamaan huomattavasti jopa pitkäaikaishoidon tarpeeseen. Tärkein lähtökohta suomalaisessa vanhuspolitiikassa onkin edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) totesi keskiviikkona Kouvolan Eläkeläistoiminnan Yhteistyöryhmän järjestämässä vanhustenviikon juhlassa Kouvolassa.

- Toimintakyvyn edistämiseen on aidosti panostettava ja se on huomioitava hyvin laaja-alaisesti. Asuntorakentamisessa, kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa on huomioitava esteetön asuminen ja turvallinen liikkuminen. Palvelujen – niin kunnallisten kuin kaupallistenkin – on oltava saavutettavissa, jotta aktiivinen elämä ja osallistuminen ovat mahdollisia, Kiljunen korosti.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen kertoi valmisteilla olevasta vanhuslaista. Kiljusen mielestä on tärkeää, että lakiin nostetaan nykyisiä laatusuosituksiin kirjattuja asioita ja kootaan yhteen eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset. On myös välttämätöntä luoda valvontaa hoitaville viranomaisille paremmat edellytykset palveluiden laadun valvonnalle.

- Mielestäni on olennaista, että lainsäädännössä turvataan ikääntyvän oikeudet hänen terveyttään, toimintakykyään ja hyvinvointiaan tukeviin palveluihin sekä ulkoiluun ja virkistykseen. Lähtökohtana tulee olla oikeus mielekkääseen, ihmisarvoiseen ja turvalliseen elämään. Ikääntyvän ihmisen ihmisarvoa on kunnioitettava hänen kunnostaan riippumatta ja tämän periaatteen on läpäistävä koko palvelujärjestelmä. Nämä tavoitteet eivät saa jäädä juhlapuheisiin, vaan niiden tulee näkyä myös ikääntyvän ihmisen arjessa. Vasta sitten lailla on todellista merkitystä, Kiljunen painotti puheessaan.

- Tällä hetkellä ikääntyvien palveluissa on huomattavia eroja. Julkisen vastuun pallottelu kuntien ja valtion välillä ei auta, vaan vastuu on otettava yhdessä. Valtion on huolehdittava viime kädessä, että kunnat selviytyvät niille annettavista tehtävistä.
Kunnissa palvelutarpeen kasvuun vastaaminen on ennen kaikkea kiinni työllisyyskehityksestä. Elinvoimainen kunta pystyy myös vastaamaan sosiaali- ja terveyspolitiikan haasteisiin.
Järkevät säästökeinot on syytä hyödyntää. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote tuottaa samanaikaisesti säästöä ja lisää hyvinvointia. Se edellyttää niin kunnalta kuin valtioltakin riittävien resurssien ohjaamista ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen, Kiljunen linjasi.