Työurien pidentäminen

Eläketurvakeskus julkisti tammikuun viimeisellä viikolla tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten työurat ovat alkaneet pidentyä vuonna 2005 toteutetun työeläkeuudistuksen arvioiden mukaisesti. Se ei kuitenkaan riitä, sillä vuosi sitten sovittiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken, että tavoitteeksi on asetettava eläkkeellesiirtymisiän nostaminen kolmella vuodella nykyisestä 59,4 vuodesta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monipuolisia toimia, joita pohtimaan asetettiin kaksi ryhmää, joissa oli edustus työmarkkinaosapuolilta ja hallituksesta. Työryhmien määräaika päättyi sunnuntaina.

Työelämän laatuun keskittynyt työelämätyöryhmä sai hyvässä hengessä aikaan tuloksia työelämän kehittämiseksi, työterveyshuollon tehostamiseksi ja nuorten ammatillisten valmiuksien parantamiseksi. Sen sijaan ryhmistä toinen, eläkeneuvotteluryhmä ei päässyt odotettuihin tuloksiin. Neuvottelijoilla tuntui vallitsevan epäselvyys tavoitteista. Elinkeinoelämän keskusliitolle siitä tuli työvoimakustannusten leikkausryhmä, kun taas työntekijäpuoli pysyi alkuperäisessä tavoitteenasettelussa, työurien pidentämisessä kolmella vuodella.

Elinkeinoelämän keskusliitto vaati mm. ikääntyneiden työttömien työttömyyspäivärahan lisäpäivistä, ns. työttömyysputkesta luopumista. Lisäksi he esittivät, että eläkekarttumaa leikataan ja osa-aikaeläkejärjestelmä lakkautetaan. Ei kovin rakentavaa ajattelua tilanteessa, jossa ihmisten luottamus sosiaaliturvajärjestelmään on muutenkin heikoilla lisääntyvän työttömyyden ja hallituksen arvaamattoman politiikan vuoksi.

Työelämätutkijoiden mukaan keskeinen syy työurien pitenemiseen on koulutuksen ja teknologian tason nousu. Niiden myötä tehdään yhä mielenkiintoisempia ja fyysisesti vähemmän kuluttavia töitä. Työelämää tulisi kuitenkin myös kehittää aktiivisesti. Työtaitojen päivittäminen koulutuksen avulla, työkyvyn ylläpitäminen ehkäisevällä työterveyshuollolla ja kuntoutuksella, työn johtamisen ja organisoinnin kehittäminen sekä työolojen yleinen parantaminen ovat niitä keinoja, joilla voidaan lisätä sekä työn tuottavuutta että työssä viihtymistä. Ja niitä tärkeitä työvuosia.

Työuria tulisi pidentää paitsi loppu- myös alkupäästä. Siltä osin tilanne on nyt erityisen huono, sillä nuorten työttömyys on räjähtänyt käsiin kuluneen vuoden aikana. Jo viime keväänä sosialidemokraatit nostivat eduskunnassa voimakkaasti esiin nuorisotyöttömyyden uhkaavan kasvun ja kovisteli hallitusta siitä, mihin toimiin se ryhtyisi nuorisotyöttömyyden kasvun ehkäisemiseksi. Hallitus vastasi ympäripyöreästi ja vakuutteli toimivansa asiassa. Ja nyt – lähes vuotta myöhemmin – olemme entistä pahemmassa tilanteessa. Hallitus on luvannut nuorisotyöttömyyteen maaliskuisessa lisäbudjetissa rahaa, mutta vielä kestää, ennen kuin ne rahat ovat käytössä. Odottelu voi olla kohtalokasta, onhan hallituksen asettama työryhmäkin havainnut, että nuoret tarvitsevat nopeita toimenpiteitä ja räätälöityjä toimia työllistyäkseen.

On todella valitettavaa, ettei hallitus ole pystynyt tekemään päätöksiä ajassa vaan on ollut näköalaton hallitusohjelmansa vanki. Vaikutukset näkyvät sekä ihmisten hyvinvoinnissa että maamme taloudessa vielä vuosien ajan.