Kansanedustaja Anneli Kiljunen on huolissaan yliopistolain uudistuksessa sivuutetun henkilöstön asemasta. Kiljunen uskoo, että henkilöstöä on kyllä "kuultu", mutta kuullun ymmärtäminen ei ole hallitukselta onnistunut. Nyt henkilöstö kokee mahdollisuutensa vaikuttaa heikoiksi. Mikäli hallitus haluaa että ihmiset jaksavat töissä entistä pidempään, on kaikin tavoin edistettävä myös työhyvinvointia ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työyhteisöönsä. Tämä koskee myös yliopistoja, Kiljunen linjaa.
Hänen mukaansa on tieteen autonomian kannalta hyvin arveluttavaa, että yliopistojen hallituksiin ollaan esittämässä yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten enemmistöä. Kiljunen esitti yliopistolain lähetekeskustelussa torstaina sinänsä kannattavansa yliopistolain uudistamista, jotta yliopistojen autonomia lisääntyy ja opetuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa.
Kiljusen mukaan lukukausimaksukokeilusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille olisi luovuttava. Kokeilu johtaa ulkomaisten opiskelijoiden määrän romahtamiseen ja kansainvälistymiskehityksen katkeamiseen, Kiljunen ennustaa. Hänen mukaansa opiskelijoiden edellytyksiä sopeutua ja jäädä valmistumisen jälkeen töihin Suomeen tulisi monipuolisesti lisätä.
torstaina
Lehdistötiedote 25.2.2009
Kansanedustaja Anneli Kiljunen arvostelee hallituksen esitystä poistaa työnantajien Kelamaksu. Maksun poistoa on perusteltu osana elvytyspakettia, mutta sen vaikutuksista työllisyyden paranemiseen ei ole mitään näyttöä, kritisoi Kiljunen. Hänen mukaansa saman summan satsaaminen rakentamiseen tai palvelutuotantoon turvaisi heti jopa 20 000 työpaikkaa ja parantaisi välillisesti myös kuntien talousahdinkoa.
Nyt hallitus tekee sosiaaliturvaan ja kansaneläkemaksujärjestelmään 1,1 miljardin aukon, joka aiotaan täyttää lainarahalla. Hallituksella ei ole esitystä, kuinka se aikoo korvata jatkossa puuttuvan rahoituksen. Kiljunen peräsi lain lähetekeskustelussa keskiviikkona ministeri Hyssälältä, kuinka kansaeläkerahoitus tullaan jatkossa turvaamaan kun kansaneläke muuttuu jatkossa 100-prosenttisesti valtion budjetista rahoitettavaksi. Tähän ministeri ei vielä pystynyt vastaamaan.
Hallitus on poiminut työmarkkinajärjestöjen sosiaalituposta toistaiseksi vain työnantajapuolen ajamat asiat ja pyyhkäissyt pöytää työntekijöiden esityksillä. Tällaisten irtiottojen tiellä hallituksen taival ei voi jatkua, Kiljunen totesi.
Hän paheksuu myös hallituksen toimintatapaa ja esitystä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Esityksessä ei huomioida työelämän todellisuutta eikä tulevien eläkeläisten toimeentuloa, Kiljunen kritisoi.
Nyt hallitus tekee sosiaaliturvaan ja kansaneläkemaksujärjestelmään 1,1 miljardin aukon, joka aiotaan täyttää lainarahalla. Hallituksella ei ole esitystä, kuinka se aikoo korvata jatkossa puuttuvan rahoituksen. Kiljunen peräsi lain lähetekeskustelussa keskiviikkona ministeri Hyssälältä, kuinka kansaeläkerahoitus tullaan jatkossa turvaamaan kun kansaneläke muuttuu jatkossa 100-prosenttisesti valtion budjetista rahoitettavaksi. Tähän ministeri ei vielä pystynyt vastaamaan.
Hallitus on poiminut työmarkkinajärjestöjen sosiaalituposta toistaiseksi vain työnantajapuolen ajamat asiat ja pyyhkäissyt pöytää työntekijöiden esityksillä. Tällaisten irtiottojen tiellä hallituksen taival ei voi jatkua, Kiljunen totesi.
Hän paheksuu myös hallituksen toimintatapaa ja esitystä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Esityksessä ei huomioida työelämän todellisuutta eikä tulevien eläkeläisten toimeentuloa, Kiljunen kritisoi.
tiistaina
Talouden taantumasta
Talouden taantuma koskettaa meitä yhä konkreettisemmin. Monissa perheissä joudutaan pohtimaan toimeentuloa tarkemmin, kun lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät. Valtiontalouden ennusteet käyvät jatkuvasti synkemmiksi.
Ihmisten arjen näkökulmasta suuri huolen aihe on myös kuntatalouden tilanne ja kuntapalveluiden tulevaisuus niin päivähoidossa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetus- ja koulutoimessa kuin teiden kunnossapidossa. Kuntien tilanne on muuttunut oleellisesti viime vuoden syksystä kun vuoden 2009 talousarvioita hyväksyttiin. Nyt kuntatalous on painumassa alijäämäiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan verotulot uhkaavat jäädä toistakymmentä miljoonaa alle budjetin. Kokonaistilanne on huolestuttava etenkin kun kuntapalveluissa tarpeet ovat kasvamaan päin.
Kuntien tilanne vaikeutuu ilman vahvempaa rahoitusta. Nyt on vaarana, että peruspalvelujen järjestämisvastuusta aletaan tinkiä. Se olisi pahin vaihtoehto, sillä juuri vaikeissa taloustilanteissa palveluille on paljon tarvetta ja kysyntää.
Kunnan päätöksentekijät ovat vaikeiden haasteiden keskellä. Valitettavaa on, että kunnat on jätetty hyvin pitkälle yksin vaikeuksiensa kanssa. Nyt tarvitaan sekä kuntien että valtion toimenpiteitä. Kunnissa tarvitaan vahvaa harkintaa, päätösten vaikuttavuusanalyysiä vuosiksi eteenpäin. Ei pidä tehdä päätöksiä, joiden seurauksista ihmiset maksavat monikertaisesti tulevaisuudessa. Tämän päivän päätöksillä vaikutetaan vuosiksi eteenpäin.
Nyt tarvitaan valtiolta selkeitä, riittäviä ja oikein kohdennettuja toimenpiteitä työllisyyden ja kuntatalouden vahvistamiseksi. Olennaista olisi parantaa kuntataloutta turvaamalla veropohjan kestävyys – mahdollisesti myös laajentamalla sitä – ja takaamalla valtiolta riittävä rahoitus lakisääteisiin palveluihin.
Sosialidemokraatit esittivät jo kesän jälkeen omassa vaihtoehtobudjetissaan noin 600 miljoonan euron lisäyksiä kuntien valtionapuihin, jotta opetus-, sosiaali- ja terveystoimien palvelut voidaan turvata kaikille kuntalaisille. Tavoitteenamme on vahvistaa ja parantaa kuntapalveluita. Nyt tilanne on entistäkin tärkeämpi kun kuntien rahoituspohja heikkenee ja uhkaa sitä kautta palveluiden saatavuutta ja laatua.
Tällä viikolla eduskunta käsittelee hallituksen elvyttävää lisäbudjettia. Siinä esitetään useita demareiden aiemmin esittämiä toimia, kuten panostukset muutosturvaan, koulutukseen, sekä talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Hallitus käyttää kuitenkin paljon rahaa huonosti työllistäviin veronkevennyksiin ja nakertaa myös sosiaaliturvan ja eläkkeensaajien rahoitusta poistamalla työnantajilta Kela-maksun, jotka se myös rahoittaa lainarahalla. Hallitus siirtää siten vastuuta tuleville päätöksentekijöille ja tuleville sukupolville.
Opposition lailla myös talousoppineet ovat toistuvasti kyseenalaistaneet hallituksen tekemien veroratkaisujen elvyttävän vaikutuksen ja vaatineet tehokkaampaa puuttumista talouden alamäkeen. Velkaa on perusteltua kasvattaa vain työllisyyttä tukevien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Nyt olisi hallituksessakin aika kuunnella herkemmällä korvalla erilaisia vaihtoehtoja ja pyrkiä sellaiseen elvytyskokonaisuuteen, jolla on laaja poliittinen tuki ja johon kunnat, elinkeinoelämä ja kansalaiset voivat sitoutua.
Ihmisten arjen näkökulmasta suuri huolen aihe on myös kuntatalouden tilanne ja kuntapalveluiden tulevaisuus niin päivähoidossa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetus- ja koulutoimessa kuin teiden kunnossapidossa. Kuntien tilanne on muuttunut oleellisesti viime vuoden syksystä kun vuoden 2009 talousarvioita hyväksyttiin. Nyt kuntatalous on painumassa alijäämäiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan verotulot uhkaavat jäädä toistakymmentä miljoonaa alle budjetin. Kokonaistilanne on huolestuttava etenkin kun kuntapalveluissa tarpeet ovat kasvamaan päin.
Kuntien tilanne vaikeutuu ilman vahvempaa rahoitusta. Nyt on vaarana, että peruspalvelujen järjestämisvastuusta aletaan tinkiä. Se olisi pahin vaihtoehto, sillä juuri vaikeissa taloustilanteissa palveluille on paljon tarvetta ja kysyntää.
Kunnan päätöksentekijät ovat vaikeiden haasteiden keskellä. Valitettavaa on, että kunnat on jätetty hyvin pitkälle yksin vaikeuksiensa kanssa. Nyt tarvitaan sekä kuntien että valtion toimenpiteitä. Kunnissa tarvitaan vahvaa harkintaa, päätösten vaikuttavuusanalyysiä vuosiksi eteenpäin. Ei pidä tehdä päätöksiä, joiden seurauksista ihmiset maksavat monikertaisesti tulevaisuudessa. Tämän päivän päätöksillä vaikutetaan vuosiksi eteenpäin.
Nyt tarvitaan valtiolta selkeitä, riittäviä ja oikein kohdennettuja toimenpiteitä työllisyyden ja kuntatalouden vahvistamiseksi. Olennaista olisi parantaa kuntataloutta turvaamalla veropohjan kestävyys – mahdollisesti myös laajentamalla sitä – ja takaamalla valtiolta riittävä rahoitus lakisääteisiin palveluihin.
Sosialidemokraatit esittivät jo kesän jälkeen omassa vaihtoehtobudjetissaan noin 600 miljoonan euron lisäyksiä kuntien valtionapuihin, jotta opetus-, sosiaali- ja terveystoimien palvelut voidaan turvata kaikille kuntalaisille. Tavoitteenamme on vahvistaa ja parantaa kuntapalveluita. Nyt tilanne on entistäkin tärkeämpi kun kuntien rahoituspohja heikkenee ja uhkaa sitä kautta palveluiden saatavuutta ja laatua.
Tällä viikolla eduskunta käsittelee hallituksen elvyttävää lisäbudjettia. Siinä esitetään useita demareiden aiemmin esittämiä toimia, kuten panostukset muutosturvaan, koulutukseen, sekä talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Hallitus käyttää kuitenkin paljon rahaa huonosti työllistäviin veronkevennyksiin ja nakertaa myös sosiaaliturvan ja eläkkeensaajien rahoitusta poistamalla työnantajilta Kela-maksun, jotka se myös rahoittaa lainarahalla. Hallitus siirtää siten vastuuta tuleville päätöksentekijöille ja tuleville sukupolville.
Opposition lailla myös talousoppineet ovat toistuvasti kyseenalaistaneet hallituksen tekemien veroratkaisujen elvyttävän vaikutuksen ja vaatineet tehokkaampaa puuttumista talouden alamäkeen. Velkaa on perusteltua kasvattaa vain työllisyyttä tukevien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Nyt olisi hallituksessakin aika kuunnella herkemmällä korvalla erilaisia vaihtoehtoja ja pyrkiä sellaiseen elvytyskokonaisuuteen, jolla on laaja poliittinen tuki ja johon kunnat, elinkeinoelämä ja kansalaiset voivat sitoutua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
