Hallitus keliaakikon kukkarolla

25.6.      - Hallituksen suunnitelma leikata kokonaan pois keliakiakorvaus on ollut kova isku maamme kymmenille tuhansille keliakiaa sairastavalle ihmiselle ja heidän perheilleen. Korvaus on ollut tasoltaan matala ja tähän saakka edunvalvonta onkin perustellusti keskittynyt tason nostamiseen ja korvauksen indeksiin sitomiseen. Nyt olemme ihan uudenlaisessa tilanteessa kun hallitus on arvioinut, että vähäisenkin tuen voi leikata kokonaan pois. Tämä on hyvin hämmentävää ja käytännössä tekee keliaakikoista pitkäaikaissairaiden ihmisten erityisen ryhmän, joka ei saa mitään tukea sairautensa hoitoon. Ihmisiä tulisi kohdella yhdenvertaisesti, mutta keliaakikot uhkaavat nyt jäädä muita huonompaan asemaan.

Olen vetänyt eduskunnassa viime vuodet keliakiaverkostoa ja minut on kesäkuussa valittu jatkamaan verkoston puheenjohtajana. Olemme ryhmänä jo toimittaneet sosiaali- ja terveysministeri Mäntylälle vetoomuksen ruokavaliokorvauksen puolesta. Ministerin kommentointi ei meitä - ainakaan oppositiossa - tyydyttänyt ja osa meistä verkoston aktiiveista onkin tänään jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen asiasta. Vaikuttamisella on nyt kiire, sillä hallituksen suunnitelmien mukaan ruokavaliokorvaus lakkautetaan 1.1.2016 alkaen.

Tämä on hallitukselta lyhytnäköistä terveyspolitiikkaa kun yksi hallitusohjelman kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Korvauksen lakkauttaminen on täydellisessä ristiriidassa terveyttä ja hyvinvointia edistävien sekä eriarvoisuutta vähentävien tavoitteiden kanssa.

Kirjallisessa kysymyksessä painotamme keliakian luonnetta sairautena, joka ei ole itseaiheutettu, ei ole ennalta ehkäistävissä ja jonka ainoa hoito on lääkärin määräämä tarkka gluteeniton ruokavalio. Jos ruokavaliokorvaus poistetaan, monella keliaakikolla ei ole yksinkertaisesti enää varaa noudattaa lääkärin määräämää gluteenitonta, mutta ravitsemuksellisesti monipuolista, ruokavaliota. Korvauksen poistaminen heikentää myös hoitomotivaatiota, mikä voi johtaa välinpitämättömyyteen ruokavaliossa. Kaikki poikkeamat hoidossa voivat käynnistää etenevän tulehduksen ohutsuolessa. Terveysongelmien lisääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja mitä vaikeammaksi tilanne käy, sitä kalliimpaa on oheissairauksien hoitaminen.

Ministeri on viitannut toimeentulotukeen ratkaisuna pienituloisten keliaakikkojen tilanteeseen. Olemme keliakiaverkostossa jo aiemmin kiinnittäneet huomiota ongelmaan, joka tällaiseen ”ratkaisuun” liittyy.

Pienituloinen keliakiaa sairastava voi hakea toimeentulotukea ruokavaliohoidon ylimääräisiin kustannuksiin, jos hän täyttää toimeentulotuen asiakkuuden yleiset kriteerit. Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tueksi, joten toimeentulotuella ei voida paikata tai korvata keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvausta. Keliakiaa sairastavien mahdollisuus hoitaa itseään ja terveyttään ei voi olla toimeentulotuesta riippuvainen. Lisäksi ruokavaliohoidon kustannusten huomioimisessa toimeentulotuessa on ilmennyt suuria ongelmia sen harkinnanvaraisuudesta johtuen. Yhä harvempi kunta huomioi kustannuksia.

Ministeri Mäntylä saakin nyt vastata kysymykseen:
"Onko hallitus arvioinut ruokavaliokorvauksen poistamispäätöksen seurauksia, kuullut asiantuntijoita päätöstä tehdessään ja onko se tietoinen päätöstensä kustannusvaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin ja vaikutuksista keliakiaa sairastavien terveydelle?"

Päätösten vaikuttavuutta pitäisi todella pystyä arvioimaan vähän laajemmasta näkökulmasta ja yhtä budjettivuotta pidemmälle. Pelkään pahoin, että tämä hallituksen päätös näyttää lopulta julkiselle taloudelle lisääntyviä kustannuksia - ja ihmisille heikompaa terveyttä.