”Omaishoitajien jaksamista pitää tukea”

Demokraatti 18.8.2014

Kansanedustaja Anneli Kiljunen tahtoo kiirehtiä omaishoidon lainsäädäntöä
”Omaishoitajien jaksamista pitää tukea”

Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) vaatii omaishoitolainsäädännön valmistelua jo tällä hallituskaudella siten, että lainsäädäntö tulee eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2015 ja uusi laki saataisiin voimaan viimeistään vuonna 2016.

Kiljusen mukaan omaishoitajien tilanteessa ja asemassa on paljon parannettavaa. Hän muistuttaa, että ilman omaishoitajien panosta yhteiskunnan olisi järjestettävä entistä enemmän palveluja hoitoa ja apua päivittäiseen elämäänsä tarvitseville ihmisille.

– Meidän pitää ottaa vakavasti se, että kehitämme omaishoitoa ja mahdollistamme sen, että ihmisillä on oikeasti mahdollisuus toimia omaishoitajina. Meidän pitää pystyä vastaamaan omaishoitajien hätään ja tukea heidän jaksamistaan, Kiljunen sanoo.

Omaishoitaja haluaa hengähtää

Tamperelainen Eero-Veikko Niemi on toiminut kymmenen vuotta omaishoitajana vaimolleen, joka sairastui aivoinfarktiin ja sai sitä hoidettaessa aivoverenvuodon. Vaimo tarvitsee tukea päivittäisessä elämässä, sillä vasen puoli kehosta on halvautunut osittain. Alussa apua tarvittiin enemmän, kun vaimo kotiutui sairaalasta pyörätuolissa.

– Olen sikäli helpommassa tilanteessa kuin moni muu omaishoitaja, koska vaimoni on nyt aika omatoiminen. Hän tarvitsee jonkin verran fyysistä apua ja muuta huolenpitoa, mutta eniten tarvitaan henkistä läsnäoloa, Niemi kuvailee tilannettaan.

Omaishoitajana oleminen voi olla väsyttävää ja sitovaa, erityisesti omaishoitajilla, joilla on hoidettavanaan lähes sairaalatasoista, ympärivuorokautista hoitoa tarvitseva ihminen.

Niemen mukaan moni omaishoitaja kaipaa kaikkein eniten tukea omaan jaksamiseensa – virkistäytymiseen ja kunnossa pysymiseen.

– Minulla on sellainen käsitys, että vaikka rahallinen korvaus on monelle tärkeä, on paljon sellaisia omaishoitajia, joille mahdollisuus vapaapäiviin on vielä tärkeämpi. Moni sanoo, että pitäisi päästä välillä huokaamaan, Niemi kertoo.

Omaishoitajalle selkeä rooli

Monialainen työryhmä, jossa Kiljunen on edustanut luotsaamaansa liittoa, on valmistellut valtakunnallisen linjauksen omaishoidon lainsäädännön kehittämisestä. Ohjelma on valmis ja antaa pohjan lainsäädäntötyölle, jota Kiljunen tahtoo kiirehtiä.

Ohjelmassa linjataan muun muassa omaishoitajien vakuutuksista ja hoitopalkkioista. Myös omaishoitajien asemaan ja rooliin on kiinnitetty huomiota.

– Nyt omaishoito on palvelua, eikä omaishoitajalla ole varsinaista roolia. Ohjelman kautta omaishoidosta tulee hoitomuoto ja omaishoitajista tulee yhteistyökumppaneita muun hoitohenkilökunnan kanssa, Kiljunen selvittää.

– Omaishoitoon tulee yhtenäiset kriteerit, omaishoitaja saa tuekseen vastuutyöntekijän ja hoitotiimin. Lisäksi hänelle tarjotaan terveyspalveluja ja kuntoutusta, hän jatkaa.

Kiljunen katsoo, että tällä hetkellä omaishoitajat on jätetty monella tapaa yksin. Myös valinnanvapaus on Kiljusen mukaan nyt vähäisempi.

– Omaishoidosta tulee aidosti vapaaehtoinen. Jos ei jaksa tai pysty huolehtimaan hoidettavasta, on yhteiskunnan arvioitava, miten hoito järjestetään, Kiljunen sanoo.

*** ”Järkevää inhimillisesti ja taloudellisesti"

Kansanedustaja Anneli Kiljusen mielestä on syytä muistaa, että omaishoito tulee yhteiskunnalle aina muita palvelumuotoja edullisemmaksi. Kiljusen mukaan kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneet noin 43 000 ihmistä säästävät yhteiskunnan menoja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.

– Lisäksi se 300 000 ihmisen joukko, joka auttaa läheistään arjessa säännöllisesti, säästää noin 3,3 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitoon panostaminen on siksi järkevää sekä inhimillisestä että kansantaloudellisesta näkökulmasta, Kiljunen sanoo.

Kiljunen muistuttaa, ettei omaishoito koske vain iäkkäitä, vaikka suurin osa omaishoidosta kohdentuukin yli 65–75-vuotiaisiin ihmisiin. On perheitä, joihin syntyy vammainen lapsi tai joissa puoliso sairastuu tai vammautuu esimerkiksi liikenneonnettomuuden seurauksena. Omaishoitotilanne voi tulla kohdalle yllättäen.

– Omaishoidon monimuotoisuus pitää tunnistaa. Erilaisiin omaishoitotilanteisiin tarvitaan erilaista tukea, Kiljunen sanoo.

Paperittomat omaishoitajat sydämen asiana

Tampereen seudun omaishoitajien yhdistyksen sihteerinä toimiva Eero-Veikko Niemi kiinnittää erityisen huomion ”paperittomiin omaishoitajiin”. He hoitavat läheisiään ilman sopimusta omaishoidosta eli ilman rahallista tukea ja lakisääteisiä vapaapäiviä. Niemi kuuluu itsekin tähän joukkoon.

– Heidän asemaansa voisi parantaa siten, että heille tehtäisiin paremmin selväksi, että heillekin on palveluita ja heillä on oikeuksia. Kävin esimerkiksi Kelan kuntoutuksessa, jonka moni varmasti luulee kuuluvan vain sopimuksen tehneille, Niemi sanoo.

Kuntoutuksen ajaksi Niemi sai vaimolleen Viola-kodista huoneen, mutta Niemen mukaan paikkoja, jonne hoidettavan voi tarvittaessa viedä, on liian vähän. Sopimuksen tehneille omaishoitajille mahdollisuuksia on enemmän, mutta Niemen mukaan kaikkien omaishoitajien kannalta olisi hyvä, jos Viola-kodin kaltaisia paikkoja olisi enemmän.

Omaishoitajien olosuhteet vaihtelevat kunnittain. Omaishoitajien asema kaipaa Niemen mukaan parannusta, mutta valtakunnanlaajuiseen kehittämiseen liittyy myös pelkoja.

– Se ei välttämättä johda siihen, että kaikilla olisi asiat niin hyvin kuin niillä, joilla on nyt hyvin. Voi olla, että ne, joilla on nyt hyvin, pääsevätkin samaan kurjuuteen kuin muut, Niemi sanoo.

 

Lähde: Demokraatti 18.8.2014, Anna-Liisa Blomberg