Lisäbudjetista pontta kasvulle

Hallitus esitti tiistaina tälle vuodelle ensimmäisen lisätalousarvion, jonka tärkeimpänä tehtävänä on parantaa Suomen työllisyyttä, luoda kasvua sekä sitä kautta lisätä ihmisten hyvinvointia.

Lisäbudjetti tuo 600 miljoonan euron panostuksen kasvuun ja työllisyyteen, mikä on merkittävä satsaus. Merkittävää on myös se, että panostus toimii vipuvartena uusille hankkeille. Rahoituksen todellinen vaikutus on kaksinkertainen, arviolta noin 1,2 miljardia.

Nyt on ehdottoman tärkeää luoda perustaa myös pidemmälle ajalle. Tästä esimerkkeinä ovat panostukset koulutukseen ja tuotekehittelyyn sekä uusiin innovaatioihin.
Työllisyyttä vahvistetaan myös panostamalla pk-yritysten toimintaedellytyksiin.

Hallitus panostaa nyt 100 miljoonaa euroa Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn. Tämä mahdollistaa lähes nelinkertaisen panostuksen maamme teollisuuden uudistamiseen ja kehittämiseen. Näin tuetaan myös yritysten kasvua ja kilpailukykyä.
Työllisyyden ja kasvun kannalta on myös tärkeää että meillä on turvallinen ja toimiva tieväylästö.

On myönteistä, että valtatie 6:n kunnostus välillä Lappeenranta-Taavetti vihdoinkin käynnistyy. VT 6:n merkitys koko Suomelle on olennainen ja tärkeä nimenomaan kulkureittinä Venäjälle. Venäjällä on maamme viennille ja työllisyydelle suuri vaikutus, eikä ole vaikea arvioida, että se tulevaisuudessa edelleen vahvistuu. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että tieliikenneverkko Kaakkois-Suomessa ja rajalla paranee. Tämän lisäksi on tärkeää, että rautatieyhteyksiä kaksoisratayhteyden rakentamiseksi välillä Imatra- Luumäki viedään määrätietoisesti eteenpäin.
Koulutus on avainasemassa Suomen työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisen osalta. Valitettava tosiasia on, että Suomen asema koulutetun työvoiman osalta on heikentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1990-luvun alussa olimme OECD:n maiden koulutetuin kansa, mutta tällä hetkellä olemme vasta sijalla 18. Tulevana vuonna ohitsemme menee mm. Puola, jossa akateemisesti koulutetun väestön osuus työvoimasta ohittaa Suomen vastaavan osuuden.

Meidän on parannettava osaamis- ja koulutusperustaamme kaikilla opetuksen ja koulutuksen tasoilla. Tämä on edellytys, jotta voimme vastata kansainväliseen kehitykseen, kilpailukykyyn ja työllisyyden parantamiseen.

Lisäbudjetti satsaa aikuisten osaamiseen ja koulutukseen 10 miljoonaa euroa, mikä on erittäin hyvä asia. Rahoitus kohdennetaan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin 30–50 -vuotiaisiin aikuisiin.

Koulutuksen kannalta suurena ongelmana on myös se, etteivät toisen asteen opiskelijat ole päässeet suoraan jatko-opintoihin, vaan ovat joutuneet odottamaan jatko-opiskelupaikkaa keskimäärin 2 vuotta. Odotus on suuri ongelma nuorille itselleen, mutta myös koko yhteiskunnalle. Tämän seurauksena myös mahdollisuus päästä kiinni työelämään on viivästynyt.

Maahamme on vuosien mittaan kehittynyt ns. opiskelijoiden hakijasuma, jossa on tällä hetkellä noin 70 000 nuorta. Luku on aivan liian suuri. Asia on myös työurakeskustelun kannalta olennainen – työurien pidentämisessä ei ole kyse vain eläkkeelle siirtymisiän nostamisesta, vaan koko työuran eheydestä ja pituudesta.
On erittäin tärkeää, että sumaa lähdetään purkamaan. Tähän työhön tartutaan mm. lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja noin 3000:lla tänä ja ensi vuonna. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät tulevaisuudessa suoraan toiselta asteelta jatkamaan opintoja korkeakouluun. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin molempiin lisätään noin 1500 aloituspaikkaa.

Ammattikorkeakoulusektorin lisäyksistä lähes 80 prosenttia kohdentuu sosiaali- ja terveysalalle, mikä on hyvä asia. Me tiedämme hyvin sosiaali- ja terveysalan suuret henkilöstötarpeet, joita syntyy kun vanhusväestön määrä lisääntyy, palvelutarve kasvaa ja alan ammattilaisia jää samanaikaisesti edelleen suurin joukoin eläkkeelle.

Yliopistojen koulutuslisäyksiä suunnataan eniten tekniikan ja kauppatieteen aloille. Molempien aloituspaikkoja lisätään noin 20 prosentilla. Tekniikassa lisäykset kohdentuvat kasvaville aloille kuten energiatekniikkaan, korjausrakentamiseen ja kaivannaisalalle. Lisäksi yliopistoissa lisätään aloituspaikkoja mm. oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloille.

Lisäbudjetti vastaa myös kohtuuhintaisen asumisen haasteeseen. Maassamme on suuri pula kohtuuhintaisista asunnoista varsinkin pääkaupunkiseudulla. Siksi on tärkeää, että vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksia lisätään.Myönteistä on myös se, että valtion asuntorahaston varoista myönnetään avustuksia erityisesti vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksia varten. Tämä kohdentuu ensisijaisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden liikuntaesteiden poistamiseen ja hissien rakentamiseen. Esteettömyys on tärkeä arvo, jota meidän pitää vahvistaa kaikkien ihmisten osalta, kaikki hyötyvät esteettömästä ympäristöstä.

Suomen ja maamme kansalaisten tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että parannamme työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä. Hallituksen lisätalousarvio vahvistaa tätä tavoitetta monella erilaisella ja laajalla toimenpiteellä. 

Nyt on myös välttämätöntä, että työ- ja elinkeinoelämä kantavat oman vastuunsa. e emme selviä ilman hyvää ja vahvaa yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Näin on Suomi aikaisemminkin noussut talouden vaikeuksista - näin se nousee myös nyt ja tulevaisuudessa.