Kolumni Demokraatti -lehdessä 22.11.12
Keskustelu lapsiperheiden tilanteesta ja vanhempien
osallistumisesta työelämään käy kiihkeänä. Tarvitsemme selkeästi uusia malleja
työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Perheen näkökulmasta on olennaista, että lapsi saa parhaan tuen kasvulleen ja ratkaisu tukee koko perheen elämäntilannetta. Sellaista ratkaisua vanhemmat hakevat. Yhtä oikeaa mallia ei ole, eikä perhe-elämän järjestäminen ole perheille mikään myötäsyntyinen, helppo ratkaisu, vaikka kaikki mahdollisuudet olisivat käytettävissä. Perheitä pitää tukea päätöksenteossa – ikävin tilanne on, jos perheessä vain ajaudutaan johonkin hoitoratkaisuun ja ympäristö tuntuu kaiken lisäksi syyllistävän heitä siitä.
Työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että myös äidit olisivat nykyistä paremmin työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä myös parantaisi naisten sosiaaliturvaa ja etenemistä työuralla sekä lisäisi yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Suomalaisessa työelämässä puhutaan paljon joustoista, mutta silloin, kun joustoja pitäisi tuoda käytäntöön ja kehittää työntekijöiden ehdoilla, pakko alkaa helposti määrätä. Joko ollaan työssä tai työn ulkopuolella. Kun töihin palataan, työtä tehdään täysillä.
Tulevan hyvinvointimme turvaamiseksi työllisyysastetta on nostettava. On tärkeää, että meillä on toimivia malleja esimerkiksi ammattitaidon päivittämiseen. Ne tukevat vanhempia, jotka palaavat vanhempainvapaalta työelämään. On myös kehitettävä mahdollisuuksia osa-aikaiseen työhön ja lyhennettyyn työaikaan. Joillakin aloilla osa-aikaisuus on helppo järjestää, mutta monilla aloilla se vaatii suunnittelua ja työn uudelleenorganisointia. Ei voi olla niinkään, että samat työt hoidetaan lyhyemmässä ajassa ja osa-aikaisella palkalla. Osa-aikaisuuden tuloloukusta on myös puhuttu, ja onkin varottava, ettei vanhempia ajeta palkkaköyhyyteen.
Lasten kotihoidontuen leikkaaminen on ollut keskusteluissa. Mielestäni on huono vaihtoehto heikentää tai osa-aikaistaa kotihoidontukea, ellei äitien työllistymisestä ole mitään takeita. Jos työpaikkaa ei ole odottamassa, pienten lasten vanhempien työllistymistä ja kouluttautumista on myös tuettava.
On tärkeää, että tuemme perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Työmarkkinoille on luotava monipuolisia mahdollisuuksia lyhyemmän työajan tekemiseen ja ratkaisuja, joilla tuetaan työelämään siirtymistä. Päivähoidon eri muotoja ja lasten kotihoidontukea pitää kehittää tukemaan lasta ja perhettä erilaisissa elämäntilanteissa. Palveluiden, myös maksupolitiikan, on tarjottava aitoja mahdollisuuksia valintojen tekemiseen lapsen ja perheen hyvinvoinnin parhaaksi.
Perheen näkökulmasta on olennaista, että lapsi saa parhaan tuen kasvulleen ja ratkaisu tukee koko perheen elämäntilannetta. Sellaista ratkaisua vanhemmat hakevat. Yhtä oikeaa mallia ei ole, eikä perhe-elämän järjestäminen ole perheille mikään myötäsyntyinen, helppo ratkaisu, vaikka kaikki mahdollisuudet olisivat käytettävissä. Perheitä pitää tukea päätöksenteossa – ikävin tilanne on, jos perheessä vain ajaudutaan johonkin hoitoratkaisuun ja ympäristö tuntuu kaiken lisäksi syyllistävän heitä siitä.
Työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että myös äidit olisivat nykyistä paremmin työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä myös parantaisi naisten sosiaaliturvaa ja etenemistä työuralla sekä lisäisi yhteiskunnallista tasa-arvoa.
Suomalaisessa työelämässä puhutaan paljon joustoista, mutta silloin, kun joustoja pitäisi tuoda käytäntöön ja kehittää työntekijöiden ehdoilla, pakko alkaa helposti määrätä. Joko ollaan työssä tai työn ulkopuolella. Kun töihin palataan, työtä tehdään täysillä.
Tulevan hyvinvointimme turvaamiseksi työllisyysastetta on nostettava. On tärkeää, että meillä on toimivia malleja esimerkiksi ammattitaidon päivittämiseen. Ne tukevat vanhempia, jotka palaavat vanhempainvapaalta työelämään. On myös kehitettävä mahdollisuuksia osa-aikaiseen työhön ja lyhennettyyn työaikaan. Joillakin aloilla osa-aikaisuus on helppo järjestää, mutta monilla aloilla se vaatii suunnittelua ja työn uudelleenorganisointia. Ei voi olla niinkään, että samat työt hoidetaan lyhyemmässä ajassa ja osa-aikaisella palkalla. Osa-aikaisuuden tuloloukusta on myös puhuttu, ja onkin varottava, ettei vanhempia ajeta palkkaköyhyyteen.
Lasten kotihoidontuen leikkaaminen on ollut keskusteluissa. Mielestäni on huono vaihtoehto heikentää tai osa-aikaistaa kotihoidontukea, ellei äitien työllistymisestä ole mitään takeita. Jos työpaikkaa ei ole odottamassa, pienten lasten vanhempien työllistymistä ja kouluttautumista on myös tuettava.
On tärkeää, että tuemme perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Työmarkkinoille on luotava monipuolisia mahdollisuuksia lyhyemmän työajan tekemiseen ja ratkaisuja, joilla tuetaan työelämään siirtymistä. Päivähoidon eri muotoja ja lasten kotihoidontukea pitää kehittää tukemaan lasta ja perhettä erilaisissa elämäntilanteissa. Palveluiden, myös maksupolitiikan, on tarjottava aitoja mahdollisuuksia valintojen tekemiseen lapsen ja perheen hyvinvoinnin parhaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti