EVA on väärässä – Sote-uudistus on lainmukainen

Tiedote 17.10.2014

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) on eri mieltä Elinkeinoelämän valtuuskunnan kanssa siitä, että Sote-uudistus olisi lainvastainen. Kiljusen mukaan perustuslaki asettaa julkiselle vallalla velvollisuuden turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut koko kansalle.

- Perustuslain perusteella päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta lepää aina julkisen vallan harteilla. Yksityisellä puolella tällaista velvollisuutta ei ole, Kiljunen toteaa.

Kiljunen ei myöskään hyväksy Sote-uudistukseen kohdistuvaa kritiikkiä, jonka perusteella yksityisille palveluntuottajille pitäisi tehdä enemmän tilaa julkisten palveluiden kustannuksella.

- Tätä en voi hyväksyä. Ihmisten terveys ei ole kaupan missään olosuhteissa. Yksityistä voitontavoittelua varsinkin vanhusten palveluissa ja terveyspalveluissa pitää vähentää. Näissä tehdään jo selvää bisnestä.

- Meillä on vahvaa näyttöä Ruotsista, jossa yksityiset palveluntuottajat ovat yhdenvertaisesti mukana tuottamassa palveluja.  Tämän seurauksena terveyserot sekä erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet. Nyt Ruotsin hallitus on päättänyt lähteä rajoittamaan terveyspalvelujen voitontavoittelua. Tähän suuntaan meidänkin on mentävä, ei tehdä samoja virheitä mitä Ruotsissa on jo tehty, Kiljunen päättää.

Onnea Lappeenrannan Liikkuvat koulut ja koululaiset!

Tiedote 8.10.2014

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) onnittelee Lappeenrannan kaupunkia ja koululaisia Liikkuva koulu –palkinnosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat myöntäneet palkinnot Lappeenrannan ja Helsingin kaupungeille esimerkillisestä työstä liikunnallisen toimintakulttuurin edistämiseksi kouluympäristössä. 

- Liikunnalla on suuri merkitys lasten ja nuorten terveydessä, jaksamisessa ja keskittymisessä. Liikunta parantaa kouluissa niin oppilaiden viihtyvyyttä kuin oppimistuloksia. Liikkuva koulu –toiminnassa haetaan juuri liikunnallisuutta koulun työpäivään, eli liikunta ei ole vain liikuntatunnin juttu, vaan osa koulupäivää. On myös tärkeä, että lapset, joilla ei ole liikuntaharrastuksia koulun ulkopuolella, voivat oppia aktiivisuuteen ja liikunnallisuuteen koulussa, Kiljunen toteaa. 

 

- Lappeenrannassa Liikkuva koulu -toimintaa on tehty poikkeuksellisen kunnianhimoisesti. Liikunnallisuuden lisääminen aloitettiin heti kaikissa 30 koulussa ja toimet ovat olleet hyvin monipuolisia. Hyvä toiminta on tuottanut tärkeän tunnustuksen, josta on syytä olla ylpeä, Kiljunen sanoo.

- Myös perusopetuksen johtajan vahva sitoutuminen toimintaan johti siihen, että toiminta on läpileikkaavana koulutyössä ja toimintakulttuurissa.  Meillä tehdään myös vahvaa yhteistyötä sekä kunnan liikuntatoimen että Etelä-Karjalan Liikunnan ja Urheilun kanssa. Kaiken kaikkiaan tekemisen meininkiä, joka myös tuottaa hyvää tulosta. Tästä on hyvä jatkaa ja lisätä luontevaa liikuntaa kunnan muuhunkin toimintaan!

Ammattikorkeaopiskelijoiden terveydenhoito kuntoon!

Tiedote 2.10.2014

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen on huolissaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon palveluista.

-  Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto toteutuu hyvin vaihtelevasti. Kaikki opiskelijat eivät saa palveluita oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Tämä vaikeuttaa opiskelujen suorittamista ja heikentää hyvinvointia ja jaksamista, Kiljunen toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kokeillut ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden avulla. Tätä YTHS-mallia kokeiltiin vuosina 2011-2014 Lappeenrannassa ja Seinäjoella, ja tulokset olivat erittäin hyviä.

- Nyt terveydenhuollon kehittäminen osana ammattikorkeakoulu-uudistusta on kuitenkin vastatuulessa, kun perustuslakivaliokunta on ottanut kielteisen kannan ns. automaatiojäsenyyteen. Automaattinen jäsenyys opiskelijakunnassa olisi juuri mahdollistanut rahoituksen keräämisen terveydenhuollon järjestämiseksi YTHS:n avulla, Kiljunen selvittää.

- Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon on löydyttävä ratkaisu. Tarvitaan jokin muu tapa järjestää rahoitus ilman automaatiojäsenyyttä. Kaikki opiskelijat tarvitsevat laadukkaita ja yhdenvertaisia terveydenhuoltopalveluita opintojensa ja elämänsä tueksi, Kiljunen linjaa.

Kiljunen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten palvelut turvataan ja millä aikataululla ammattikorkeakouluopiskelijat ulotetaan YTHS:n palveluiden piiriin.  

Kotihoidontuen jakaminen vanhempien kesken

Kotihoidontuki ja sen puolittaminen tasan molemmille vanhemmille ovat puhuttaneet useita perheitä. Toisaalta ymmärretään, että naisten asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on vahvistettava myös lainsäädännöllä. Ollaan myös samaa mieltä, että isien pitäisi ottaa enemmän hoitovastuuta lapsestaan jo pienestä pitäen. Työnantajien pitäisi tukea isien vanhemmuutta mutta äitiäkään ei saisi syrjiä. Meillä on työelämässä paljon asenteita, jotka vaikeuttavat perheen ja työelämän yhteensovittamista. Toisaalta vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa monet isät tekevät ylipitkiä työpäiviä turvatakseen oman työpaikkansa ja perheen toimeentulon.

Kotihoidontukea voi saada siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta, edellytyksenä, ettei lapsi käytä kunnallista päivähoitoa. Kotihoidontukea käyttävät pääsääntöisesti äidit, ainoastaan 5 % isistä on kotihoidontuella. Enemmistö vanhemmista palaa työmarkkinoille reilun vuoden kotihoidontukijakson jälkeen, joten heitä suunnitelmat kotihoidontuen muutoksesta eivät tule koskemaan. Muutokset koskevat arviolta 15 000 tuen saajaa, eli perheitä, jotka käyttävät täyden tukijakson.

Mielestäni on monella tapaa perusteltua, että kannustetaan eri tavoin isiä hoitamaan lastaan nykyistä enemmän. Lapsen varhainen hoito ja vuorovaikutus vahvistavat vanhemman ja lapsen keskinäistä suhdetta.  Kotihoidon tasaisempi jakaminen vahvistaisi tätä tärkeää keskinäistä suhdetta molempien vanhempien osalta.

On välttämätöntä muuttaa työelämän asenteita siihen suuntaan, että molemmilla vanhemmilla on oikeus jakaa lapsen varhaisia vuosia tasa-arvoisesti. Pidän valitettavana sitä, miten nihkeästi työelämä edelleen suhtautuu isiin, jotka haluaisivat olla kotona lapsensa kanssa. Monia perheitä huolettaa myös perheen toimeentulo, sillä usein miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset. Tämä on myös yksi syy, miksi naiset jäävät kotiin huolehtimaan perheen lapsia.

Hallitus valmistelee kotihoidontuen muutosta ja uuden lainsäädännön pitäisi tulla voimaan syksyllä 2015. Ilmapiiri uudelle lainsäädännölle on kuitenkin ristiriitainen, jonka takia olen pohtinut miten muutos voitaisiin tehdä rakentavasti ja samalla huomioiden lain tavoitteet. Voitaisiinko lainsäädäntö toteuttaa vaiheittain, jolloin se tulisi täysimääräisesti voimaan vasta vuonna 2019.

Kotihoidon tukea voidaan käyttää vanhempainvapaan jälkeen eli lapsen ollessa 9 kk-3 vuotta, eli noin 27 kuukautta. Esityksessä tarkoituksena on siis jakaa tukiaika siten, että molemmilla vanhemmilla olisi käytettävissä 13,5 kk.

Sen sijaan, että kotihoidontukijakso jaettaisiin kertarysäyksellä puoliksi, kohdennettaisiin uudistuksen alkuvaiheessa toiselle vanhemmalle esim. minimissään 4 kuukautta, jolloin toinen vanhemmista voisi käyttää kotihoidontukijakson loppuun eli 23 kuukautta.  Vaiheittain siirryttäisiin täydelliseen jakamiseen, joka tarkoittaa n. 13,5 kuukauden tukijaksoa molemmille vanhemmille. Tällöin, jos vain toinen vanhemmista käyttää tuen, kotihoito päättyisi lapsen ollessa n. 2-vuotias.

Tämä antaisi perheille aikaa sopeuttaa ja suunnitella oma taloutensa ja elämäntilanteensa, kunnille mahdollisuuden mitoittaa varhaiskasvatuspalvelut uuden lain mukaan, työelämälle ja työmarkkinajärjestöille aikaa asennemuutoksiin – ylipäätään, sopeutumista uuteen tilanteeseen helpotettaisiin. Toivon, että otat tähän kantaa ja annat minulle palautetta jättämällä kommentin tai lähettämällä sähköpostia (etunimi.sukunimi)(ät)eduskunta.fi

”Omaishoitajien jaksamista pitää tukea”

Demokraatti 18.8.2014

Kansanedustaja Anneli Kiljunen tahtoo kiirehtiä omaishoidon lainsäädäntöä
”Omaishoitajien jaksamista pitää tukea”

Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) vaatii omaishoitolainsäädännön valmistelua jo tällä hallituskaudella siten, että lainsäädäntö tulee eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2015 ja uusi laki saataisiin voimaan viimeistään vuonna 2016.

Kiljusen mukaan omaishoitajien tilanteessa ja asemassa on paljon parannettavaa. Hän muistuttaa, että ilman omaishoitajien panosta yhteiskunnan olisi järjestettävä entistä enemmän palveluja hoitoa ja apua päivittäiseen elämäänsä tarvitseville ihmisille.

– Meidän pitää ottaa vakavasti se, että kehitämme omaishoitoa ja mahdollistamme sen, että ihmisillä on oikeasti mahdollisuus toimia omaishoitajina. Meidän pitää pystyä vastaamaan omaishoitajien hätään ja tukea heidän jaksamistaan, Kiljunen sanoo.

Omaishoitaja haluaa hengähtää

Tamperelainen Eero-Veikko Niemi on toiminut kymmenen vuotta omaishoitajana vaimolleen, joka sairastui aivoinfarktiin ja sai sitä hoidettaessa aivoverenvuodon. Vaimo tarvitsee tukea päivittäisessä elämässä, sillä vasen puoli kehosta on halvautunut osittain. Alussa apua tarvittiin enemmän, kun vaimo kotiutui sairaalasta pyörätuolissa.

– Olen sikäli helpommassa tilanteessa kuin moni muu omaishoitaja, koska vaimoni on nyt aika omatoiminen. Hän tarvitsee jonkin verran fyysistä apua ja muuta huolenpitoa, mutta eniten tarvitaan henkistä läsnäoloa, Niemi kuvailee tilannettaan.

Omaishoitajana oleminen voi olla väsyttävää ja sitovaa, erityisesti omaishoitajilla, joilla on hoidettavanaan lähes sairaalatasoista, ympärivuorokautista hoitoa tarvitseva ihminen.

Niemen mukaan moni omaishoitaja kaipaa kaikkein eniten tukea omaan jaksamiseensa – virkistäytymiseen ja kunnossa pysymiseen.

– Minulla on sellainen käsitys, että vaikka rahallinen korvaus on monelle tärkeä, on paljon sellaisia omaishoitajia, joille mahdollisuus vapaapäiviin on vielä tärkeämpi. Moni sanoo, että pitäisi päästä välillä huokaamaan, Niemi kertoo.

Omaishoitajalle selkeä rooli

Monialainen työryhmä, jossa Kiljunen on edustanut luotsaamaansa liittoa, on valmistellut valtakunnallisen linjauksen omaishoidon lainsäädännön kehittämisestä. Ohjelma on valmis ja antaa pohjan lainsäädäntötyölle, jota Kiljunen tahtoo kiirehtiä.

Ohjelmassa linjataan muun muassa omaishoitajien vakuutuksista ja hoitopalkkioista. Myös omaishoitajien asemaan ja rooliin on kiinnitetty huomiota.

– Nyt omaishoito on palvelua, eikä omaishoitajalla ole varsinaista roolia. Ohjelman kautta omaishoidosta tulee hoitomuoto ja omaishoitajista tulee yhteistyökumppaneita muun hoitohenkilökunnan kanssa, Kiljunen selvittää.

– Omaishoitoon tulee yhtenäiset kriteerit, omaishoitaja saa tuekseen vastuutyöntekijän ja hoitotiimin. Lisäksi hänelle tarjotaan terveyspalveluja ja kuntoutusta, hän jatkaa.

Kiljunen katsoo, että tällä hetkellä omaishoitajat on jätetty monella tapaa yksin. Myös valinnanvapaus on Kiljusen mukaan nyt vähäisempi.

– Omaishoidosta tulee aidosti vapaaehtoinen. Jos ei jaksa tai pysty huolehtimaan hoidettavasta, on yhteiskunnan arvioitava, miten hoito järjestetään, Kiljunen sanoo.

*** ”Järkevää inhimillisesti ja taloudellisesti"

Kansanedustaja Anneli Kiljusen mielestä on syytä muistaa, että omaishoito tulee yhteiskunnalle aina muita palvelumuotoja edullisemmaksi. Kiljusen mukaan kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneet noin 43 000 ihmistä säästävät yhteiskunnan menoja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.

– Lisäksi se 300 000 ihmisen joukko, joka auttaa läheistään arjessa säännöllisesti, säästää noin 3,3 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitoon panostaminen on siksi järkevää sekä inhimillisestä että kansantaloudellisesta näkökulmasta, Kiljunen sanoo.

Kiljunen muistuttaa, ettei omaishoito koske vain iäkkäitä, vaikka suurin osa omaishoidosta kohdentuukin yli 65–75-vuotiaisiin ihmisiin. On perheitä, joihin syntyy vammainen lapsi tai joissa puoliso sairastuu tai vammautuu esimerkiksi liikenneonnettomuuden seurauksena. Omaishoitotilanne voi tulla kohdalle yllättäen.

– Omaishoidon monimuotoisuus pitää tunnistaa. Erilaisiin omaishoitotilanteisiin tarvitaan erilaista tukea, Kiljunen sanoo.

Paperittomat omaishoitajat sydämen asiana

Tampereen seudun omaishoitajien yhdistyksen sihteerinä toimiva Eero-Veikko Niemi kiinnittää erityisen huomion ”paperittomiin omaishoitajiin”. He hoitavat läheisiään ilman sopimusta omaishoidosta eli ilman rahallista tukea ja lakisääteisiä vapaapäiviä. Niemi kuuluu itsekin tähän joukkoon.

– Heidän asemaansa voisi parantaa siten, että heille tehtäisiin paremmin selväksi, että heillekin on palveluita ja heillä on oikeuksia. Kävin esimerkiksi Kelan kuntoutuksessa, jonka moni varmasti luulee kuuluvan vain sopimuksen tehneille, Niemi sanoo.

Kuntoutuksen ajaksi Niemi sai vaimolleen Viola-kodista huoneen, mutta Niemen mukaan paikkoja, jonne hoidettavan voi tarvittaessa viedä, on liian vähän. Sopimuksen tehneille omaishoitajille mahdollisuuksia on enemmän, mutta Niemen mukaan kaikkien omaishoitajien kannalta olisi hyvä, jos Viola-kodin kaltaisia paikkoja olisi enemmän.

Omaishoitajien olosuhteet vaihtelevat kunnittain. Omaishoitajien asema kaipaa Niemen mukaan parannusta, mutta valtakunnanlaajuiseen kehittämiseen liittyy myös pelkoja.

– Se ei välttämättä johda siihen, että kaikilla olisi asiat niin hyvin kuin niillä, joilla on nyt hyvin. Voi olla, että ne, joilla on nyt hyvin, pääsevätkin samaan kurjuuteen kuin muut, Niemi sanoo.

 

Lähde: Demokraatti 18.8.2014, Anna-Liisa Blomberg

Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää laatua ja vaikuttavuutta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) on tyytyväinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemiseen nyt, kun järjestämislakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle.

- Lain keskeisin tavoite on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Se edellyttää asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista jokaiselle ihmiselle elämäntilanteesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta, Kiljunen toteaa.

- Kun palveluille luodaan vahvat järjestäjät, voimme kehittää palvelurakennetta pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämän seurauksena saamme palveluihin parempaa laatua ja vaikuttavuutta. Myös henkilöstön osaaminen on mahdollista saada entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, Kiljunen arvioi.

- Tarvitsemme kustannustehokkuutta ja paremmin vaikuttavia hoitokokonaisuuksia. Ennaltaehkäisevä ja tehokas terveydenhoito ja sosiaalihuolto tuovat myös taloudellista säästöä. Nyt otettavat edistysaskeleet ovatkin tärkeitä sekä väestön terveyden että kansantalouden kannalta, Kiljunen toteaa.

- Jäämme odottamaan, että saamme esityksen eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. On hienoa, että ministeri Huovisen johdolla parlamentaarisesta valmistelua vietiin johdonmukaisesti eteenpäin ja koko palvelujärjestelmän tulevaisuuden kannalta ratkaiseva laki on nyt tärkeitä lausuntoja ja paikallisia näkemyksiä vaille valmis, Kiljunen päättää.

Kiljunen tyytyväinen työllisyyspanostuksiin

Tiedote 7.8.2014

Valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) on tyytyväinen valtiovarainministerin budjettiesityksen vahvoihin työllisyyssatsauksiin.

- Työllisyyden parantaminen on meille tällä hetkellä kaikkein tärkein asia. Vain sitä kautta talous vahvistuu ja ihmisten hyvinvointi kasvaa, Kiljunen painottaa.

- Budjettiesityksessä on myönteistä myös se, että lapsiperheille kohdennetaan parannuksia verotuksen kautta. Erityisen iloinen olen eläkeläisten verotuksen keventämisestä ja pienten eläkkeiden tason nostamisesta, Kiljunen toteaa.

Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Kiljunen on huolissaan kuntien peruspalveluista.

- Suurena ongelmana on, ettei vanhuspalvelulain toimeenpano ole onnistunut toivotulla tavalla. Vanhuksia on jätetty yksin riittämättömien tukien ja palveluiden varaan. Tarvitsemme edelleen suurempaa satsausta kotiin tuotaviin palveluihin ja ikäihmisten arkisen selviytymisen vahvistamiseen, Kiljunen linjaa.

Anneli Kiljunen vaatii, että omaishoitajien asemaan tehdään pikaisesti parannuksia.
- Omaishoito koskettaa hoidettavia, jotka ovat usein täysin riippuvaisia omaishoitajien avusta. Omaishoito koskettaa myös koko perhettä ja muita läheisiä. Perheitä ei saa ajaa ahdinkoon omaisen hoidon tarpeen vuoksi. Omaishoitolainsäädännön valmistelu on käynnistettävä välittömästi, Kiljunen vaatii.

- Omaishoito säästää yhteiskunnan resursseja, se on taloudellisesti erittäin järkevä panostus. Siksi olisi välttämätöntä satsata jo ensi vuoden budjetissa esim. omaishoitajien terveydenhuollon vahvistamiseen, Kiljunen ehdottaa.