Alkuviikon uutisointiin liittyen

 Vielä paluu alkuviikon uutisointiin, lainaus Demarin nettisivulta / STT:n tiedotteesta 19.2.2013.

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen kiistää Ylen tiistaisen tiedon, että häntä oltaisiin kaavailemassa uudeksi peruspalveluministeriksi. Kiljunen sanoi, että SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei ole ollut häneen yhteydessä ministerikierrätykseen liittyen eikä hän itsekään ole ollut asiassa Urpilaisen suuntaan aktiivinen.
– Urpilainen ei ole minulta kertaakaan kysynyt mahdollista ministeritehtävää. Minulla ei ole ollut sellaista tavoitetta, että pyrkisin peruspalveluministerin tehtävään, Kiljunen sanoi STT:lle.
Kiljunen korosti tukeaan nykyiselle peruspalveluministerille Maria Guzenina-Richardsonille (sd.) ja sanoi toivovansa, että tämä voisi jatkaa tehtävässä hallituskauden loppuun.
SDP:n odotetaan kierrättävän ministereitään keväällä. Olisitteko ministerinpaikasta kuitenkin kiinnostunut?
– Kun kysymystä ministerinpaikasta ei ole tullut, en ole asiaa harkinnut, Anneli Kiljunen sanoo.
55-vuotias Kiljunen on toiminut SDP:n kansanedustajana lähes kymmenen vuotta. Lappeenrannasta kotoisin oleva Kiljunen on ollut koko ajan mukana eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

TEKSTI: STT/Demokraatti

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/10279-sdp-n-kiljunen-ministeripuheista-ei-ole-kysytty-en-ole-harkinnut

Joustava hoitoraha tukee työelämään osallistumista

8.2.2103

— Esitys uudesta, joustavasta hoitorahasta on toivottu, raikas avaus. Kun sen yhdistää joustavaan ja laadukkaaseen päivähoitoon, jossa perheet maksavat vain käytetystä palveluajasta, pienten lasten vanhemmille avautuu aiempaa paremmat mahdollisuudet perheen ja työelämän yhteensovittamiseen, kommentoi kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd).

Kiljunen on tyytyväinen kotihoidon tuen kehittämisryhmän esitykseen. Hän arvioi, että esitys on erityisen tärkeä etenkin pitkillä kotihoidon jaksoilla oleville vanhemmille sekä heikosti työelämään kiinnittyneille nuorille äideille, joiden työelämään siirtymistä joustava tuki helpottaa.

— Tarvitsemme kannustimia ja valinnan mahdollisuuksia, jotka lisäävät työelämään osallistumista. Joustavassa hoitorahassa on kyse juuri tällaisesta "työntekoporkkanasta", Kiljunen toteaa.

Kiljusen mukaan myös työelämän pitää huomioida entistä paremmin perheiden tarpeet ja elämäntilanteet.

— Nyt työmarkkinoille onkin saatava aitoja mahdollisuuksia osa-aikatyöhön, joka myös perustuu joustoon ja hyvään yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa, Kiljunen perustelee.

— Olen vakuuttunut, että tästä hyötyvät kaikki!

Lue lisää: Työryhmän mietintö. 

Koloveden kansallispuiston laajennus turvaa saimaannorpan elämää

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) on iloinen hallituksen päätöksestä laajentaa Koloveden kansallispuistoa. Laajennuksessa puistoon on tarkoitus liittää laajojen vesialueiden lisäksi mannerrantoja, mikä mahdollistaa yleisöpalvelujen keskittämisen luonnon kannalta mahdollisimman vähän haittaa aiheuttaen.

 - Kansallispuiston laajentaminen on merkittävä etenkin saimaannorpan suojelutoimien kannalta. Koloveden kansallispuisto on myös ainutlaatuinen matkailunähtävyys ja siinäkin mielessä kansallispuiston laajentaminen esitetyllä tavalla on erittäin kannatettavaa, Kiljunen kiittelee.

- Suojelualueiden lisääminen on yksi keino säilyttää lajien monimuotoisuutta ja vaalia suomalaisen järvi- ja metsäluonnon arvoja. Tarvitsemme kuitenkin lisää työtä ainutlaatuisten ja erittäin uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan ja saimaanlohen suojelemiseksi, Kiljunen toteaa.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen on mm. valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen sekä eduskunnan eläinsuojelutyöryhmän puheenjohtaja.

Demari.fi: Eduskunta lisäsi vanhuspalvelulakiin potkua

Vanhuspalvelulaki tuli tiistaina eduskunnan täysistunnon käsittelyyn valiokunnnissa vahvistettuna. Laki muuttui vielä valiokuntakäsittelyssä, kun perustuslakivaliokunta ilmoitti lausunnossaan, että laitoshoidossa noudatettavista henkilömitoituksisista ei voi säätää pelkällä asetuksella, kuten hallitus budjettiriihen yhteydessä päätti. Asiasta täytyy säätää laki.
Riihessä kokoomus ei halunnut, että henkilöstön määrästä säädettäisiin lailla, vaan esitykseen jäi kompromissi, jonka mukaan hallitus seuraa, toteutuvatko suositukset siitä, että laitoksissa on vähintään 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden.
SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen on erittäin tyytyväinen siitä, että laki on vahvistumassa ja eduskunta antaa hallitukselle toimeksiannon.
- Jo riihen linjaukset olivat hyviä. Mutta eduskunnan käsittelyn jälkeen henkilöstöresurssit ovat entistä selkeämmin kirjatut. Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää nyt, että mikäli vuoden 2014 aikana suositukset eivät ole toteutuneet kaikkialla, hallitus antaa asiasta lain. Siksi siitä tulee entistä vahvempi, Kiljunen iloitsee.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/9103-eduskunta-lisasi-vanhuspalvelulakiin-potkua

Tavataan Annelin päivänä

Tervetuloa nauttimaan kanssani
kuumaa glögiä ja pipareita

Annelin päivänä
sunnuntaina 9.12.2012 klo 12-13.30
Lappeenrannan K-citymarketille!

Lapsiperheet tarvitsevat tukea arkeen

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan lappeenrantalainen varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) kiittelee peruspalveluministerille väliraporttinsa luovuttaneen lastensuojelun toimivuutta selvittäneen ryhmän työtä.

- Ryhmä on arvioinut lastensuojelun tilaa monipuolisesti ja kuunnellut asiakkaiden näkemyksiä. Kuten ryhmä toteaa, laadukas lastensuojelutyö edellyttää asiakkaan kuulemista niin, että hän myös aidosti kokee osallisuuden, Kiljunen toteaa.

Raportissa on myös nostettu esiin useita kohtia, jotka ovat Kiljusen mukaan valitettavan tuttuja sosiaalityön kentällä. Työntekijät ovat kuormittuneita, asiakasmäärät ovat moninkertaisia suosituksiin nähden, yhteistyö viranomaisten välillä takkuaa, lastensuojelun toimet jäävät hajanaisiksi ja sijaishuollon kuormitus kasvaa.

- Lastensuojelun ammattilaiselta vaaditaan hyvää asiantuntijuutta ja ihmissuhdetaitoja, jotta hän voi kohdata perheet aidosti kuunnellen. Tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, että pystyy kaikissa tilanteissa selvittämään johdonmukaisesti perheen elämäntilanteen ja avun tarpeen ja tekemään ratkaisuja lapsen edun näkökulmasta. Yksistään tämä on vaativa työ, puhumattakaan tilanteesta, jossa työntekijää kuormitetaan jopa nelinkertaisella asiakasmäärällä suosituksiin nähden, Kiljunen toteaa.

Kiljunen pitää hyvänä selvitysryhmän linjausta, jonka mukaan lastensuojelun uudistamisessa on tärkeää lähteä liikkeelle lapsiperhepalveluiden perustehtävistä, joita määrittää lapsen edun ensisijaisuus.

- Perheet tarvitsevat tukea arkeensa, lapsen normaaliin kasvuympäristöön, jotta voidaan estää ongelmia ennalta. Ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevämpää kuin ajautuminen raskaisiin lastensuojelutoimiin. Varhaiseen tukeen kannattaa aina satsata, Kiljunen linjaa.

- Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat päättäneet esittää ensi vuoden budjettiin lisättäväksi  3,4 miljoonaa euroa lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen, painopisteenä varhainen tuki ja avopalvelut.  Erittäin tärkeänä pidän myös lisäsatsausta sosiaalityön aloituspaikkoihin yliopistossa. Sitä kautta saamme lisää ammattilaisia kuntiin tekemään tätä vaativaa työtä, Kiljunen arvioi.

- On myös erinomaista, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on käynnistänyt selvitystyön perheitä tukevien julkisten palvelujen taloudellisista ja hyvinvointivaikutuksista. Uskon, että työn valmistumisen myötä ymmärretään entistä paremmin ennaltaehkäisevän, arkista elämää tukevan perhepolitiikan merkitys ja vaikuttavuus, Kiljunen toteaa. 

Lapsiperheitä tuettava joustavilla palveluilla

Kolumni Demokraatti -lehdessä 22.11.12

 

Keskustelu lapsiperheiden tilanteesta ja vanhempien osallistumisesta työelämään käy kiihkeänä. Tarvitsemme selkeästi uusia malleja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Perheen näkökulmasta on olennaista, että lapsi saa parhaan tuen kasvulleen ja ratkaisu tukee koko perheen elämäntilannetta. Sellaista ratkaisua vanhemmat hakevat. Yhtä oikeaa mallia ei ole, eikä perhe-elämän järjestäminen ole perheille mikään myötäsyntyinen, helppo ratkaisu, vaikka kaikki mahdollisuudet olisivat käytettävissä. Perheitä pitää tukea päätöksenteossa – ikävin tilanne on, jos perheessä vain ajaudutaan johonkin hoitoratkaisuun ja ympäristö tuntuu kaiken lisäksi syyllistävän heitä siitä.

Työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että myös äidit olisivat nykyistä paremmin työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä myös parantaisi naisten sosiaaliturvaa ja etenemistä työuralla sekä lisäisi yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Suomalaisessa työelämässä puhutaan paljon joustoista, mutta silloin, kun joustoja pitäisi tuoda käytäntöön ja kehittää työntekijöiden ehdoilla, pakko alkaa helposti määrätä. Joko ollaan työssä tai työn ulkopuolella. Kun töihin palataan, työtä tehdään täysillä.

Tulevan hyvinvointimme turvaamiseksi työllisyysastetta on nostettava. On tärkeää, että meillä on toimivia malleja esimerkiksi ammattitaidon päivittämiseen. Ne tukevat vanhempia, jotka palaavat vanhempainvapaalta työelämään. On myös kehitettävä mahdollisuuksia osa-aikaiseen työhön ja lyhennettyyn työaikaan. Joillakin aloilla osa-aikaisuus on helppo järjestää, mutta monilla aloilla se vaatii suunnittelua ja työn uudelleenorganisointia. Ei voi olla niinkään, että samat työt hoidetaan lyhyemmässä ajassa ja osa-aikaisella palkalla. Osa-aikaisuuden tuloloukusta on myös puhuttu, ja onkin varottava, ettei vanhempia ajeta palkkaköyhyyteen.

Lasten kotihoidontuen leikkaaminen on ollut keskusteluissa. Mielestäni on huono vaihtoehto heikentää tai osa-aikaistaa kotihoidontukea, ellei äitien työllistymisestä ole mitään takeita. Jos työpaikkaa ei ole odottamassa, pienten lasten vanhempien työllistymistä ja kouluttautumista on myös tuettava.

On tärkeää, että tuemme perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Työmarkkinoille on luotava monipuolisia mahdollisuuksia lyhyemmän työajan tekemiseen ja ratkaisuja, joilla tuetaan työelämään siirtymistä. Päivähoidon eri muotoja ja lasten kotihoidontukea pitää kehittää tukemaan lasta ja perhettä erilaisissa elämäntilanteissa. Palveluiden, myös maksupolitiikan, on tarjottava aitoja mahdollisuuksia valintojen tekemiseen lapsen ja perheen hyvinvoinnin parhaaksi.