15.12.2011
Tällä viikolla eduskunnassa on aloitettu budjetin palautekeskustelu. Käytin keskiviikkona yleiskeskustelussa puheenvuoron, jossa mm. arvioin Euroopan talouskriisin vaikutuksia ensi vuoden budjettiin. Lue tarkemmin alempaa.
Torstaina aamulla käsiteltiin oikeusministeriön hallinnonalaa. Puhuin lyhyesti debatissa vankien tilanteesta. Mielestäni olisi tärkeää, että oikeusministeriökin osaltaan - vankeinhuollosta vastaavana - osallistuu hallituksen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen toimintaan. Tiedämme, että useilla vangeilla on paljon ongelmia, asunnottomuutta, työttömyyttä, oppimisvaikeuksia, varattomuutta, päihde- ja ihmissuhdeongelmia ym. Hyvin harvoissa tapauksissa vanki saa vankila-aikana elämäntilanteeseensa apua ja tukea. Vangin vapautuessa hänen tilanteensa voi olla jopa huonompi kuin vankeuden alkaessa. Ei ole kenenkään etujen mukaista, että ihmisen syrjäytyminen syvenee ja rikoskierre jatkuu toivottoman elämäntilanteen vuoksi.
Päivän kokousten jälkeen on illalla vuorossa on vielä sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalat. Perjantaiaamulla keskustelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriön alalta.
----
Puheenvuoroni budjetin yleiskeskustelussa:
Koko tätä eduskuntatyön syksyä on leimannut vahvasti keskustelu talouden tulevaisuudesta. Emme voi varmasti liikaa korostaa sitä, miten epävarmassa tilanteessa olemme Euroopan velkakriisin ja oikeastaan koko maailmantalouden heikon kehityksen keskellä. Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, Suomen talouden perustekijät kestävät hyvin kansainvälisen vertailun, mutta julkinen taloutemme on nyt poikkeuksellisten, suurten haasteiden edessä.
Tavoitteenamme on työllisyyden vahvistaminen, mutta nyt on myös varauduttava työttömyyden kasvuun, kotimaisen kysynnän vähenemiseen ja sosiaaliturvamenojen lisääntymiseen. Vaikka kriisi tähän saakka olisi jäänyt ihmisten arjessa etäiseksi asiaksi, on selvää, että työttömyyden lisääntymisellä on suora vaikutus ihmisten arkiseen elämään ja toimeentuloon.
Suomen tulevaisuuden kannalta luottamuksen palauttaminen euromaiden julkisiin talouksiin on välttämätöntä. Kuten pääministeri Katainen eilen totesi, viennistä riippuvaiselle Suomelle on olennaista, olemmeko suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin liittyvissä ratkaisuissa voimattomia sivusta seuraajia vai vahvoja vaikuttajia. Siksi on tärkeää, että yhteisen valuuttamme pelastaminen, yhteisten pelisääntöjen ja mekanismien vahvistaminen ja avoimuus, sijoittajien vastuun lisääminen ja kansalaisten vastuun rajaaminen toteutuvat jatkossa entistä selkeämmin – ja hallitus on tässä työssä määrätietoinen.
Emme voi kuitenkaan tietää, mitä kansainvälisessä taloudessa tulee tapahtumaan. Senkin vuoksi on välttämätöntä, että pidämme oman taloutemme pohjan kestävänä. Siihen ensi vuoden talousarvio antaa hyvät edellytykset. Talouden vakauttamiseksi tarvitsemme sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkorotuksia ja uudelleen kohdentamista.
Yhteiskunnan eriarvoistumiskehitykseen puututaan hallitusohjelman mukaisesti. Osa menolisäyksistä ja veronkevennyksistä kohdistuu nimenomaan tähän tärkeään toimenpidekokonaisuuteen, jolla pienituloisempien ihmisten hyvinvointia ja taloudellista asemaa parannetaan. Jos tarvetta vahvempiin sopeutumistoimiin ilmenee, on aivan ehdotonta, ettei pienituloisempien ihmisten asemaa heikennetä. Veronmaksukykyä ja -halua kyllä löytyy yhteiskunnassamme paremmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Tavoitteenamme tulee olla eheä yhteiskunta, jossa kaikkien ihmisten on hyvä elää ilman raja-aitoja ja luokkaeroja. Tässäkin asiassa luottamus on erittäin tärkeää.
Työllisyyden turvaaminen tulee olemaan suuri haaste. On hienoa, että meillä on raamisopimus, joka paitsi tukee työmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta, myös vahvistaa etenkin veroratkaisujen kautta kotitalouksien ostovoimaa ja työllisyyttä.
Täytyy muistaa, että hallitus on asettanut tavoitteeksi 72 prosentin työllisyysasteen ja 5 prosentin työttömyyden.
Nämä tavoitteet edellyttävät satsausta koulutukseen, osaamisen kehittämiseen, työelämään ja työhyvinvointiin sekä osatyökykyisten työllistämiseen. Tarvitaan monipuolisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tarvitsemme myös uusia työpaikkoja, kasvuyrittäjyyden lisäämistä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Tekesin rahoitusta ollaan nyt suuntaamassa pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Se on hyvä linjaus.
Lisäksi tarvitsemme satsauksia vihreään kasvuun ja ilmasto- ja ympäristöteknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja soveltamiseen. En malta olla kuitenkaan muistuttamatta, että valitettavasti sidoimme viime kaudella kätemme ydinenergiaan ja näin heikensimme olennaisesti edellytyksiä vihreän teknologian ja yritystoiminnan kehittämiseen.
Lopuksi lyhyesti kuntien tilanteesta, josta tässä on jo paljon puhuttukin. Ihmisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu ovat aivan keskeisimmässä roolissa, kun puhumme yksittäisen kansalaisen elämänlaadusta ja hyvinvoinnista sekä hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Nykyisin ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa palveluiden suhteen. Etenkin kuntien väliset erot palveluissa ovat suuret. Juuri tästä syystä kuntauudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä, sillä muuten emme selviydy tulevista palveluvelvoitteista. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen jokaiselle suomalaiselle, ja tämä on kuntauudistuksen perimmäinen tavoite.
keskiviikkona
Vanhuspalvelulain lausunnot
14.9.2012
Vanhuspalvelulakiluonnoksesta annettiin kesäkuussa päättyneellä lausuntokierroksella yhteensä 127 lausuntoa. Yhteenveto on luettavissa STM:n tiedotteen yhteydestä.
Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson kertoo jatkovalmistelun osalta että "Ikäihmisten palveluissa olevat vakavat puutteet on korjattava. Lausuntokierrokselta palanneen lakiluonnoksen jatkotyöstämisessä hyödynnetään lausuntoihin osallistuneen laajan asiantuntijajoukon palautetta. Tarkoituksena on muokata laista mahdollisimman sitova ja vaikuttava. Laki tuodaan eduskunnan päätettäväksi vuonna 2012, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana".
Jatkovalmistelussa yksi keskeinen kysymys on ikäraja, onko se 75 vai 80. Lain ikärajan pitää ylipäätään olla viimeinen varokeino, jotta asiat tulevat hoidetuksi. Lähtökohdan tulee olla mielestäni ihmisarvoisen elämän turvaaminen. Silloin laadukkaat ja riittävät palvelut on taattava kaikille ikäihmisille, joilla palvelutarve on havaittu.
On tärkeää, että laissa otetaan aivan keskeisesti huomioon kotona asuvat vanhukset. Vanhuspolitiikan tavoitteena on, että tulevaisuudessa 97 prosenttia ikääntyneistä asuisi kotonaan tai palveluasunnoissa. Silloin on välttämätöntä, että kotiin tuotavat palvelut turvataan.
Lakiin tulisi myös saada määritelmä siitä, minkä verran henkilöstöä eri palveluihin tarvitaan. Etenkin kotipalvelussa tilanne vaihtelee kunnittain huomattavasti, vaikka kotonakin asuu yhä useammin dementia- ja Alzheimer-potilaita, joiden hoito voi olla vaativaa. Lakiin pitäisikin saada yhtenäiset laatusuositukset kotihoidolle ja kriteerit henkilöstön määrälle.
Ikääntyvien ihmisten hoidossa pitäisi toteuttaa aidosti kuntouttavaa työskentelytapaa. Kuntoutuksen olisi oltava luonteva osa arkista tekemistä ja hoitomenetelmiä. Kuntouttava ote tulisi huomioida henkilöstörakenteessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä, laitehankinnoissa, hoidettavan ja omaisten riittävässä neuvonnassa ja ohjauksessa sekä tietysti palvelusuunnitelmissa.
Hyvälläkään lailla ei ratkaista ikääntyvien arjen ongelmia, jos riittävää rahoitusta palveluihin ei löydy. On olemassa riski, että palvelusuunnitelmien kirjauksia ohjailee kunnan budjetti ja sen valmius järjestää palveluita sen sijaan, että suunnitelmaa ohjaisi ihmisen todellinen palvelutarve.
Siksi vanhuspalvelulain jatkovalmistelu edellyttää todellisia arvovalintoja niin hallituksessa kuin jokaisessa lakia tulevaisuudessa toteuttavassa kunnassa.
Ensi vuoden syksyn kuntavaalit antavat myös jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden valita, minkälaista politiikkaa ja miten inhimillistä vanhuspolitiikkaa kunnassa tehdään.
Vanhuspalvelulakiluonnoksesta annettiin kesäkuussa päättyneellä lausuntokierroksella yhteensä 127 lausuntoa. Yhteenveto on luettavissa STM:n tiedotteen yhteydestä.
Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson kertoo jatkovalmistelun osalta että "Ikäihmisten palveluissa olevat vakavat puutteet on korjattava. Lausuntokierrokselta palanneen lakiluonnoksen jatkotyöstämisessä hyödynnetään lausuntoihin osallistuneen laajan asiantuntijajoukon palautetta. Tarkoituksena on muokata laista mahdollisimman sitova ja vaikuttava. Laki tuodaan eduskunnan päätettäväksi vuonna 2012, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana".
Jatkovalmistelussa yksi keskeinen kysymys on ikäraja, onko se 75 vai 80. Lain ikärajan pitää ylipäätään olla viimeinen varokeino, jotta asiat tulevat hoidetuksi. Lähtökohdan tulee olla mielestäni ihmisarvoisen elämän turvaaminen. Silloin laadukkaat ja riittävät palvelut on taattava kaikille ikäihmisille, joilla palvelutarve on havaittu.
On tärkeää, että laissa otetaan aivan keskeisesti huomioon kotona asuvat vanhukset. Vanhuspolitiikan tavoitteena on, että tulevaisuudessa 97 prosenttia ikääntyneistä asuisi kotonaan tai palveluasunnoissa. Silloin on välttämätöntä, että kotiin tuotavat palvelut turvataan.
Lakiin tulisi myös saada määritelmä siitä, minkä verran henkilöstöä eri palveluihin tarvitaan. Etenkin kotipalvelussa tilanne vaihtelee kunnittain huomattavasti, vaikka kotonakin asuu yhä useammin dementia- ja Alzheimer-potilaita, joiden hoito voi olla vaativaa. Lakiin pitäisikin saada yhtenäiset laatusuositukset kotihoidolle ja kriteerit henkilöstön määrälle.
Ikääntyvien ihmisten hoidossa pitäisi toteuttaa aidosti kuntouttavaa työskentelytapaa. Kuntoutuksen olisi oltava luonteva osa arkista tekemistä ja hoitomenetelmiä. Kuntouttava ote tulisi huomioida henkilöstörakenteessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä, laitehankinnoissa, hoidettavan ja omaisten riittävässä neuvonnassa ja ohjauksessa sekä tietysti palvelusuunnitelmissa.
Hyvälläkään lailla ei ratkaista ikääntyvien arjen ongelmia, jos riittävää rahoitusta palveluihin ei löydy. On olemassa riski, että palvelusuunnitelmien kirjauksia ohjailee kunnan budjetti ja sen valmius järjestää palveluita sen sijaan, että suunnitelmaa ohjaisi ihmisen todellinen palvelutarve.
Siksi vanhuspalvelulain jatkovalmistelu edellyttää todellisia arvovalintoja niin hallituksessa kuin jokaisessa lakia tulevaisuudessa toteuttavassa kunnassa.
Ensi vuoden syksyn kuntavaalit antavat myös jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden valita, minkälaista politiikkaa ja miten inhimillistä vanhuspolitiikkaa kunnassa tehdään.
torstaina
Tarvitsemme omaishoito-ohjelman
TIEDOTE 29.6.2011
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) vaatii kansallisen omaishoito-ohjelman laatimista.
- Omaishoitoa on kehitettävä osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja mm. parannettava tukipalveluita, turvattava lakisääteiset vapaapäivät ja toteuttava omaishoitajien säännölliset terveystarkastukset, Kiljunen toteaa.
Omaishoito-ohjelmasta ei ole hallitusohjelmassa kirjausta, mutta se ei Kiljusen mukaan estä etenemistä asiassa.
Eduskunnassa hallitusohjelmasta käydyssä keskustelussa Kiljunen oli erityisen tyytyväinen siitä, että hallitus käynnistää vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta poikkihallinnollisen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen toimenpideohjelman.
- Tämä oli myös sosialidemokraattien keskeinen tavoite hallitusohjelmaneuvotteluissa, Kiljunen muistutti.
Kiljusen mukaan nyt tavoitteena on paneutua monipuolisesti eriarvoisuuden syihin ja tehdä tarvittavat toimenpide-esitykset.
- Tärkeitä linjauksia ovat työttömyysturvan tuntuva korottaminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen. Myönteistä on myös se, että työttömyystukien korotukset eivät leikkaa asumistukea. Näin ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta voidaan myös vähentää tulevaisuudessa, Kiljunen arvioi.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) vaatii kansallisen omaishoito-ohjelman laatimista.
- Omaishoitoa on kehitettävä osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja mm. parannettava tukipalveluita, turvattava lakisääteiset vapaapäivät ja toteuttava omaishoitajien säännölliset terveystarkastukset, Kiljunen toteaa.
Omaishoito-ohjelmasta ei ole hallitusohjelmassa kirjausta, mutta se ei Kiljusen mukaan estä etenemistä asiassa.
Eduskunnassa hallitusohjelmasta käydyssä keskustelussa Kiljunen oli erityisen tyytyväinen siitä, että hallitus käynnistää vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta poikkihallinnollisen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen toimenpideohjelman.
- Tämä oli myös sosialidemokraattien keskeinen tavoite hallitusohjelmaneuvotteluissa, Kiljunen muistutti.
Kiljusen mukaan nyt tavoitteena on paneutua monipuolisesti eriarvoisuuden syihin ja tehdä tarvittavat toimenpide-esitykset.
- Tärkeitä linjauksia ovat työttömyysturvan tuntuva korottaminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen. Myönteistä on myös se, että työttömyystukien korotukset eivät leikkaa asumistukea. Näin ihmisten toimeentulotukiriippuvuutta voidaan myös vähentää tulevaisuudessa, Kiljunen arvioi.
Työllisyyslisäbudjetti vastaa tarpeeseen
TIEDOTE 28.6.2011
Kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd) mukaan työllisyyslisäbudjetti kuvaa hyvin hallituksen vahvaa tahtotilaa maamme työllisyyskehityksen suhteen.
- Työllisyystavoite on kova: työttömyys painetaan 5 prosenttiin ja saavutetaan 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden aikana.
- Tavoite on paitsi kunnianhimoinen, myös välttämätön. Meidän on saatava jokaisen ihmisen osaaminen käyttöön, jotta maamme voi menestyä kestävästi ja turvata jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin, Kiljunen toteaa.
Eduskunnan täysistunnossa käydyssä lisätalousarvion lähetekeskustelussa tiistai-iltana kansanedustaja Kiljunen arvioi, että työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi on tartuttava heti toimeen. Hallituksen heti töikseen eduskunnalle antama työllisyyslisäbudjetti vastaa hänen mukaansa ajankohtaiseen tarpeeseen.
- Uudet satsaukset työllistämiseen ja aikuiskoulutukseen antavat tuhansille ihmisille mahdollisuuden koulutukseen ja palkkatuettuun työhön. Lisärahoitus helpottaa ELY-keskusten tilannetta huomattavasti. Esimerkiksi Imatralla Työn Vuoksessa on tällä hetkellä n. 150 työntekijää. Nyt heidän työllistymisensä voidaan turvata myös jatkossa, Kiljunen arvioi.
Kiljusen mielestä erityisen tärkeää on myös turvata nuorten työllisyyskehitys, joka on ollut hyvässä noususuunnassa.
- Nuorten työllisyyden turvaamisen pitääkin olla hallituksen ykkösasioita. Pitkälti sosialidemokraattien ansiosta hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jatkossa jokainen alle 25-vuotias tai alle 30-vuotias vastavalmistunut saa halutessaan työ- harjoittelu- opiskelu- tms. paikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
- Tämä on mielestäni keskeinen kirjaus työllisyyspolitiikan osalta, Kiljunen arvioi hallitusohjelman linjausta.
Kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd) mukaan työllisyyslisäbudjetti kuvaa hyvin hallituksen vahvaa tahtotilaa maamme työllisyyskehityksen suhteen.
- Työllisyystavoite on kova: työttömyys painetaan 5 prosenttiin ja saavutetaan 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden aikana.
- Tavoite on paitsi kunnianhimoinen, myös välttämätön. Meidän on saatava jokaisen ihmisen osaaminen käyttöön, jotta maamme voi menestyä kestävästi ja turvata jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin, Kiljunen toteaa.
Eduskunnan täysistunnossa käydyssä lisätalousarvion lähetekeskustelussa tiistai-iltana kansanedustaja Kiljunen arvioi, että työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi on tartuttava heti toimeen. Hallituksen heti töikseen eduskunnalle antama työllisyyslisäbudjetti vastaa hänen mukaansa ajankohtaiseen tarpeeseen.
- Uudet satsaukset työllistämiseen ja aikuiskoulutukseen antavat tuhansille ihmisille mahdollisuuden koulutukseen ja palkkatuettuun työhön. Lisärahoitus helpottaa ELY-keskusten tilannetta huomattavasti. Esimerkiksi Imatralla Työn Vuoksessa on tällä hetkellä n. 150 työntekijää. Nyt heidän työllistymisensä voidaan turvata myös jatkossa, Kiljunen arvioi.
Kiljusen mielestä erityisen tärkeää on myös turvata nuorten työllisyyskehitys, joka on ollut hyvässä noususuunnassa.
- Nuorten työllisyyden turvaamisen pitääkin olla hallituksen ykkösasioita. Pitkälti sosialidemokraattien ansiosta hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jatkossa jokainen alle 25-vuotias tai alle 30-vuotias vastavalmistunut saa halutessaan työ- harjoittelu- opiskelu- tms. paikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
- Tämä on mielestäni keskeinen kirjaus työllisyyspolitiikan osalta, Kiljunen arvioi hallitusohjelman linjausta.
perjantaina
Kantani Portugalin tukemiseen
Torstain 5.5. Ilta-Sanomat uutisoi, että uudessa eduskunnassa 86 kansanedustajaa äänestäisi Portugalin tukipaketin puolesta, 108 vastaan ja 6 tyhjää. "Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä kun tarkastelee istuvien kansanedustajien vaalikonevastauksia. Yli sata ehdokasta eli eduskunnan enemmistö suhtautuu nihkeästi sellaisten EU-maiden auttamiseen, jotka ovat sotkeneet taloutensa."
Huomasin, että minutkin on listattu Portugalin tukipaketin puolustajiin. Se on erikoinen tulkinta, etenkin kun mitään esitystä ei ole vielä annettu. Portugalin tukipakettia puolustan tai vastustan siinä vaiheessa, kun tiedän, mitä paketti pitää sisällään.
Tässä vielä IS:n vaalikonekysymys ja vastaukseni siihen:
Kysymys (kyllä vai ei): Pitääkö Suomen tukea vaikeuksiin ajautuneita EU-kumppaneitaan lainoin ja takauksin?
Vastaus: Kyllä.
Perustelu: Mielestäni kyllä, jos pystytään sopimaan tuen ehdoista siten, että ne ovat oikeudenmukaiset ja asettavat myös pankit ja sijoittajat vastuuseen. Kreikan ja Irlannin tukeminen niillä ehdoilla, joilla se tehtiin, oli mielestäni virhe.
------------------------
Tästä linkistä löydät listauksen vaalikoneista, joihin olen vastannut.
Huomasin, että minutkin on listattu Portugalin tukipaketin puolustajiin. Se on erikoinen tulkinta, etenkin kun mitään esitystä ei ole vielä annettu. Portugalin tukipakettia puolustan tai vastustan siinä vaiheessa, kun tiedän, mitä paketti pitää sisällään.
Tässä vielä IS:n vaalikonekysymys ja vastaukseni siihen:
Kysymys (kyllä vai ei): Pitääkö Suomen tukea vaikeuksiin ajautuneita EU-kumppaneitaan lainoin ja takauksin?
Vastaus: Kyllä.
Perustelu: Mielestäni kyllä, jos pystytään sopimaan tuen ehdoista siten, että ne ovat oikeudenmukaiset ja asettavat myös pankit ja sijoittajat vastuuseen. Kreikan ja Irlannin tukeminen niillä ehdoilla, joilla se tehtiin, oli mielestäni virhe.
------------------------
Tästä linkistä löydät listauksen vaalikoneista, joihin olen vastannut.
Työ ja oikeudenmukaisuus
Ihmisten huoli hyvinvointipalveluista, etenkin vanhuuden turvasta ja toisaalta huoli työn tulevaisuudesta ovat päivittäin esillä. Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Ainoastaan työ, kasvu ja julkisen talouden tasapaino voivat turvata suomalaisten hyvinvoinnin. Työttömyys on nujerrettava tulevalla vaalikaudella, jotta jokaisella ihmisellä on mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen ja samalla kerryttää itselleen riittävää eläketurvaa. Kaikkien osaaminen on saatava käyttöön.
SDP:n selkeänä tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa, mikä on mahdollista saavuttaa panostamalla vahvasti työllisyyspolitiikkaan. Tarvitsemme sekä julkisia investointeja teihin, ratoihin, rakennuksiin että työvoimapoliittisia toimia ja kasvavan yrittäjyyden tukemista.
Jotta työllisyystavoite ja kestävä talouskasvu voidaan saavuttaa, on myös elinkeinorakennetta uudistettava. Se vaatii panostamista palveluyrittäjyyteen ja teknologiaosaamiseen. Se vaatii tuotekehittelyä, uusia innovaatioita ja yrittämistä. Meidän on satsattava koulutukseen ja osaamisen monipuoliseen vahvistamiseen. Myös työn tuottavuutta on lisättävä esim. uutta tekniikkaa soveltamalla.
SDP tarjoaa vaaleissa Suomen kansalle työsopimusta, jonka puitteissa keskitytään työn ja oikeudenmukaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Katsomme, että kaikki tulevan vaalikauden poliittiset ratkaisut on tehtävä siitä näkökulmasta, että ne tukevat työllistävää kasvua ja vahvistavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
SDP:n selkeänä tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa, mikä on mahdollista saavuttaa panostamalla vahvasti työllisyyspolitiikkaan. Tarvitsemme sekä julkisia investointeja teihin, ratoihin, rakennuksiin että työvoimapoliittisia toimia ja kasvavan yrittäjyyden tukemista.
Jotta työllisyystavoite ja kestävä talouskasvu voidaan saavuttaa, on myös elinkeinorakennetta uudistettava. Se vaatii panostamista palveluyrittäjyyteen ja teknologiaosaamiseen. Se vaatii tuotekehittelyä, uusia innovaatioita ja yrittämistä. Meidän on satsattava koulutukseen ja osaamisen monipuoliseen vahvistamiseen. Myös työn tuottavuutta on lisättävä esim. uutta tekniikkaa soveltamalla.
SDP tarjoaa vaaleissa Suomen kansalle työsopimusta, jonka puitteissa keskitytään työn ja oikeudenmukaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Katsomme, että kaikki tulevan vaalikauden poliittiset ratkaisut on tehtävä siitä näkökulmasta, että ne tukevat työllistävää kasvua ja vahvistavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Vaalirahoituksesta
Sanoman maakuntalehdet tekivät viime sunnuntain lehteen jutun Kymen vaalipiirin ehdokkaiden vaalirahoituksesta. Myös blogini seuraajille tiedoksi omat vastaukseni.
1. Millaiseksi vaalibudjettisi on muodostunut?
- mikä on kokonaissumma?
Budjetti on noussut alustavista suunnitelmista (20 000) lähemmäs 25-30 000 euroon. Lopullista summaa vielä vaikea sanoa koska vaalityö on edelleen kesken ja kaikki laskut eivät ole tulleet.
- miten rahoitus jakautuu eri lähteiden kesken (mm. yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset, oma raha)?
Rahoituksesta
- 70% on omaa rahaa,
- 30% Lappeenrannan Sos.dem. kunnallisjärjestön,
- noin 1000 euroa lukuisilta eri yksityisiltä tukijoilta.
2. Miten julkistat vaalirahoituksesi?
- julkistatko kaikki tukijasi vai lain edellyttämät?
Julkistan kaikki lain velvoittamat tukijat.
- milloin teet vaalirahailmoituksen tai ennakkoilmoituksen
Teen lopullisen ilmoituksen vaalien jälkeen.
1. Millaiseksi vaalibudjettisi on muodostunut?
- mikä on kokonaissumma?
Budjetti on noussut alustavista suunnitelmista (20 000) lähemmäs 25-30 000 euroon. Lopullista summaa vielä vaikea sanoa koska vaalityö on edelleen kesken ja kaikki laskut eivät ole tulleet.
- miten rahoitus jakautuu eri lähteiden kesken (mm. yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset, oma raha)?
Rahoituksesta
- 70% on omaa rahaa,
- 30% Lappeenrannan Sos.dem. kunnallisjärjestön,
- noin 1000 euroa lukuisilta eri yksityisiltä tukijoilta.
2. Miten julkistat vaalirahoituksesi?
- julkistatko kaikki tukijasi vai lain edellyttämät?
Julkistan kaikki lain velvoittamat tukijat.
- milloin teet vaalirahailmoituksen tai ennakkoilmoituksen
Teen lopullisen ilmoituksen vaalien jälkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
