Hallitus työn ja oikeudenmukaisuuden linjalla

Tiedote 20.6.2014 Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen (sd) pitää minihallitusneuvotteluiden tulosta tasapainoisena kokonaisuutena, jossa on onnistuttu painottamaan niin oikeudenmukaisuustoimia kuin työtä ja kasvua lisääviä toimiakin.

- Tarvitsemme selkeitä satsauksia työllisyyden ja kasvun parantamiseen, ja niitä on nyt hyvin monipuolisesti luvassa. Monet esityksistä osoittavat rohkeaa eteenpäin katsovaa otetta ja lisäävät varmasti luottamusta niin kansalaisten kuin luotonantajienkin silmissä. Liikennesatsauksissa on erikseen mainittu joitakin mm. pääkaupunkiseudun hankkeita, mutta on välttämätöntä, että syksyn budjettiriihessä myös muihin kasvun kannalta tärkeisiin hankkeisiin, kuten valtatie 6:een ja Kaakkois-Suomen raideliikenteeseen osoitetaan tarvittavat resurssit, Kiljunen toteaa.

- Lapsiperheiden osalta on erittäin hienoa, että lapsilisäleikkaukset kompensoidaan etenkin pienituloisille lapsiperheille suunnatulla verovähennyksellä. Hallituksen tulee jatkossakin pitää lapsiperheiden kysymykset tiukasti asialistallaan. Mm. sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuslain uudistukset pitää viedä maaliin kunnianhimoisesti ja parantaa lapsiperheiden arjen palveluita. Myös varhaiskasvatuksen maksuihin pitää löytää ratkaisu, sillä nyt maksut ovat täysimääräiset jo pienituloisiksi luettavilla perheillä ja indeksikorotukset nostavat maksuja taas elokuun alussa, Kiljunen listaa tulevia haasteita.

Tällä hetkellä noin 130 000 lasta elää hyvin pienituloisessa perheessä.

- Meidän tulee jatkossa asettaa nollatoleranssi lapsiperheiden köyhyydelle. Se edellyttää täsmätoimia vanhempien työllisyyden eteen ja minimitasoisten päivärahojen tason nostamista. Etenkin äitien työllistymiseksi tulee kehittää nykyistä yksilöllisempiä toimia, koulutusta ja täydennyskoulutusta, Kiljunen sanoo.

- Pitkät jaksot poissa työelämästä vaikuttavat valitettavasti naisten eläkkeisiin niin, että yli 75-vuotiaat naiset ovat yhteiskunnassamme yksi pienituloisimmista ryhmistä. Kestävä ratkaisu tähän ei voi olla vain kansaneläkkeen tason nosto, vaan eläkekertymään vaikuttaminen jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, Anneli Kiljunen toteaa.

Lisäbudjetista pontta kasvulle

Hallitus esitti tiistaina tälle vuodelle ensimmäisen lisätalousarvion, jonka tärkeimpänä tehtävänä on parantaa Suomen työllisyyttä, luoda kasvua sekä sitä kautta lisätä ihmisten hyvinvointia.

Lisäbudjetti tuo 600 miljoonan euron panostuksen kasvuun ja työllisyyteen, mikä on merkittävä satsaus. Merkittävää on myös se, että panostus toimii vipuvartena uusille hankkeille. Rahoituksen todellinen vaikutus on kaksinkertainen, arviolta noin 1,2 miljardia.

Nyt on ehdottoman tärkeää luoda perustaa myös pidemmälle ajalle. Tästä esimerkkeinä ovat panostukset koulutukseen ja tuotekehittelyyn sekä uusiin innovaatioihin.
Työllisyyttä vahvistetaan myös panostamalla pk-yritysten toimintaedellytyksiin.

Hallitus panostaa nyt 100 miljoonaa euroa Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn. Tämä mahdollistaa lähes nelinkertaisen panostuksen maamme teollisuuden uudistamiseen ja kehittämiseen. Näin tuetaan myös yritysten kasvua ja kilpailukykyä.
Työllisyyden ja kasvun kannalta on myös tärkeää että meillä on turvallinen ja toimiva tieväylästö.

On myönteistä, että valtatie 6:n kunnostus välillä Lappeenranta-Taavetti vihdoinkin käynnistyy. VT 6:n merkitys koko Suomelle on olennainen ja tärkeä nimenomaan kulkureittinä Venäjälle. Venäjällä on maamme viennille ja työllisyydelle suuri vaikutus, eikä ole vaikea arvioida, että se tulevaisuudessa edelleen vahvistuu. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että tieliikenneverkko Kaakkois-Suomessa ja rajalla paranee. Tämän lisäksi on tärkeää, että rautatieyhteyksiä kaksoisratayhteyden rakentamiseksi välillä Imatra- Luumäki viedään määrätietoisesti eteenpäin.
Koulutus on avainasemassa Suomen työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisen osalta. Valitettava tosiasia on, että Suomen asema koulutetun työvoiman osalta on heikentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. 1990-luvun alussa olimme OECD:n maiden koulutetuin kansa, mutta tällä hetkellä olemme vasta sijalla 18. Tulevana vuonna ohitsemme menee mm. Puola, jossa akateemisesti koulutetun väestön osuus työvoimasta ohittaa Suomen vastaavan osuuden.

Meidän on parannettava osaamis- ja koulutusperustaamme kaikilla opetuksen ja koulutuksen tasoilla. Tämä on edellytys, jotta voimme vastata kansainväliseen kehitykseen, kilpailukykyyn ja työllisyyden parantamiseen.

Lisäbudjetti satsaa aikuisten osaamiseen ja koulutukseen 10 miljoonaa euroa, mikä on erittäin hyvä asia. Rahoitus kohdennetaan vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin 30–50 -vuotiaisiin aikuisiin.

Koulutuksen kannalta suurena ongelmana on myös se, etteivät toisen asteen opiskelijat ole päässeet suoraan jatko-opintoihin, vaan ovat joutuneet odottamaan jatko-opiskelupaikkaa keskimäärin 2 vuotta. Odotus on suuri ongelma nuorille itselleen, mutta myös koko yhteiskunnalle. Tämän seurauksena myös mahdollisuus päästä kiinni työelämään on viivästynyt.

Maahamme on vuosien mittaan kehittynyt ns. opiskelijoiden hakijasuma, jossa on tällä hetkellä noin 70 000 nuorta. Luku on aivan liian suuri. Asia on myös työurakeskustelun kannalta olennainen – työurien pidentämisessä ei ole kyse vain eläkkeelle siirtymisiän nostamisesta, vaan koko työuran eheydestä ja pituudesta.
On erittäin tärkeää, että sumaa lähdetään purkamaan. Tähän työhön tartutaan mm. lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja noin 3000:lla tänä ja ensi vuonna. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät tulevaisuudessa suoraan toiselta asteelta jatkamaan opintoja korkeakouluun. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin molempiin lisätään noin 1500 aloituspaikkaa.

Ammattikorkeakoulusektorin lisäyksistä lähes 80 prosenttia kohdentuu sosiaali- ja terveysalalle, mikä on hyvä asia. Me tiedämme hyvin sosiaali- ja terveysalan suuret henkilöstötarpeet, joita syntyy kun vanhusväestön määrä lisääntyy, palvelutarve kasvaa ja alan ammattilaisia jää samanaikaisesti edelleen suurin joukoin eläkkeelle.

Yliopistojen koulutuslisäyksiä suunnataan eniten tekniikan ja kauppatieteen aloille. Molempien aloituspaikkoja lisätään noin 20 prosentilla. Tekniikassa lisäykset kohdentuvat kasvaville aloille kuten energiatekniikkaan, korjausrakentamiseen ja kaivannaisalalle. Lisäksi yliopistoissa lisätään aloituspaikkoja mm. oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloille.

Lisäbudjetti vastaa myös kohtuuhintaisen asumisen haasteeseen. Maassamme on suuri pula kohtuuhintaisista asunnoista varsinkin pääkaupunkiseudulla. Siksi on tärkeää, että vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksia lisätään.Myönteistä on myös se, että valtion asuntorahaston varoista myönnetään avustuksia erityisesti vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksia varten. Tämä kohdentuu ensisijaisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden liikuntaesteiden poistamiseen ja hissien rakentamiseen. Esteettömyys on tärkeä arvo, jota meidän pitää vahvistaa kaikkien ihmisten osalta, kaikki hyötyvät esteettömästä ympäristöstä.

Suomen ja maamme kansalaisten tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että parannamme työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä. Hallituksen lisätalousarvio vahvistaa tätä tavoitetta monella erilaisella ja laajalla toimenpiteellä. 

Nyt on myös välttämätöntä, että työ- ja elinkeinoelämä kantavat oman vastuunsa. e emme selviä ilman hyvää ja vahvaa yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Näin on Suomi aikaisemminkin noussut talouden vaikeuksista - näin se nousee myös nyt ja tulevaisuudessa. 

Lisätalousarviossa rahoitus VT 6:n aloittamiseen

Tiedote 22.5.Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) on erittäin tyytyväinen, että kauan odotettu valtatie 6:n hanke välillä Lappeenranta – Taavetti saa vihdoin lopullisen sinetin rakentamisen aloittamisesta.
- Tämä on työvoitto, kiitokset kuuluvat hyvälle yhteistyölle maakunnan asukkaiden, viranomaisten ja kansanedustajien kanssa, Kiljunen iloitsee.

Kiljunen haluaa kohdistaa erityisen kiitoksen Luumäen aktiivisille kuntalaisille.  Myönteistä on hänen mukaansa myös se, että hanke käynnistyy jo tämän vuoden aikana. Hankkeen kokonaisrahoitus on 76 miljoonaa euroa,  josta tämän vuoden lisätalousarvioon ehdotetaan 1,5 milj euroa.

- Nyt on  ehdottoman tärkeä huolehtia siitä, että ensi vuoden talousarvioon saadaan 35-40 miljoonaa euroa, sekä loppurahoitus vuodelle 2016, jotta hanke etenee suunnitelman mukaisesti, Kiljunen linjaa.

Kiljunen kantaa myös suurta huolta perustienpidon sekä rataverkon kunnossapidosta. 

-  Meillä on mm. useita siltoja, jotka pitäisi peruskorjata välittömästi, samoin teiden päällysteohjelmasta joudutaan tinkimään. Tämä heikentää liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Se ei ole kansalaisten eikä kansakuntamme etu ja tilanne pitää kääntää paremmaksi jatkossa, Kiljunen päättää.

Kansallisen veteraanipäivän juhlapuhe Lappeenrannassa

27.4.2014
Tasa-arvo ja yhteisvastuu ovat olleet hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisiä arvoja.  Sodan jälkeen Suomen nopea vaurastuminen ja teollisuustuotannon huikea kasvu ei olisi onnistunut ilman jokaisen suomalaisen panosta. Tuolloin opittiin jakamaan ja ymmärtämään yhteisen hyvän päälle. Itsekkyys tai oman edun tavoittelu eivät ole kuuluneet suomalaisiin arvoihin. Sodan jälkeen rakennettu palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmämme on pitkälti juuri nykyisten ikäihmisten työn ansiosta edelleen hyvällä pohjalla.  Suomea on rakennettu ja edelleen rakennetaan työllä, jonka tuottama taloudellinen kasvu mahdollistaa nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Rakennustyön tuloksia ovat mm. tasa-arvoinen ja maksuton koulutus, sosiaali- ja terveys- sekä muut palvelut. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu luottamukseen. Maksamme tuloistamme ja omaisuudestamme veroja, joilla rahoitetaan koko yhteiskunnan hyvinvointi. Ihmisten pitää voida luottaa palvelujen ja tuen toimivuuteen – pitää tietää, että järjestelmä toimii myös huomispäivänä. Ihmisten täytyy luottaa siihen, että hän saa tarvittavat laadukkaat palvelut eri elämäntilanteissa. Tästä on aina ollut kyse kun puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.Vahvat peruspalvelut lisäävät väestön hyvinvointia, suojelevat terveyttä ja vahvistavat osallisuutta. Heikoimmista huolen pitäminen on sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan merkki. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta myös maan hallitus on tehnyt ratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen varmistamiseksi. Tämän päivän vaikeilla päätöksillä rakennettaan huomista ja ennen kaikkea tulevaisuutta. 

**
Suomalaisen vanhuspolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntyvä voi elää laadukasta elämää omassa kodissaan. Viime kesänä saatiin voimaan pitkään odotettu vanhuspalvelulaki ja samalla uudistettiin ikäihmisten palveluja koskevat laatusuositukset.
Vanhuspolitiikkamme tavoitteiden mukaan tulevaisuudessa vain 3 % yli 75-vuotiasta ihmisistä hoidetaan laitoksessa ja 97 % omassa kodissaan tai palveluasunnoissa. Tämä edellyttää vahvaa satsaamista kotiin tuotaviin palveluihin sekä omaishoidon kehittämiseen. Se edellyttää myös selkeää panostamista avopalveluiden monipuoliseen kehittämiseen. 
Tämän lisäksi meidän on huolehdittava siitä, että meillä on riittävästi palvelutaloja ja palveluasuntoja. Ihmisiä ei saa jättää kotiin palvelujen varaan, jos he kokevat elämänsä turvattomaksi tai elämän laatu kotona ei ole ihmisarvoista. Väestörakenteen muuttuessa meillä on suurena haasteena myös turvata riittävä henkilöstö kasvavaan vanhuspalveluiden tarpeeseen.
Yhä useampi ikäihminen voi tänä päivänä hyvin. Ikääntyvät ihmiset ovat valtava voimavara yhteiskunnassamme. He ovat kuluttajia, veronmaksajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, auttavat nuorempia sukupolvia erilaissa elämäntilanteissa. He ovat ihmisiä, jotka ovat tottuneet kantamaan vastuuta – niin itsestään kuin läheisistään. Mutta jokainen ihminen tarvitsee jossakin vaiheessa apua, ja silloin kun tarve tulee, niin palveluita pitää olla myös saatavilla.
Tämä on ihmisarvokysymys, tämä on ihmisoikeuskysymys. Ketään ei saa jättää heitteille.

**
Kansallinen veteraanipäivä on suuren kunnioituksen ja työnne arvostuksen päivä. Kansallinen veteraanipäivä vie meidät suomalaiset takaisin sodan raskaisiin vuosiin. Se on päivä, joka pysäyttää myös meidät nuoremmat sukupolvet pohtimaan sotaa ja keskustelemaan rauhan ja vakauden merkityksestä niin Suomessa kuin koko maailmassa.
Veteraanipäivä antaa meille myös hyvän mahdollisuuden arvioida maamme ja maailman tilaa suhteessa meidän omaan lähihistoriaamme.
Suomen kansainvälinen asema on nykyään vakaa eikä meihin kohdistu sotilaallista uhkaa. Kuitenkin viime ajat ovat herättäneet monen mielessä levottomuutta.  Ukrainan kriisi on osoittanut meille, että sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen silloin, kun valtioiden välit kiristyvät, ei ole valitettavasti menneisyyden ilmiö.
Tapahtumista Ukrainassa ei kuitenkaan pidä tehdä hätiköityjä äkkikäännöksiä omaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme.
Suomen oma uskottava puolustusjärjestelmä ja maamme sotilaallinen liittoutumattomuus on osoittautunut hyväksi. Ulkopoliittisen linjamme vakaus on meille vahvuus, joka antaa myös liikkumatilaa silloin kun kansainvälinen tilanne on kireä.
Meidän on tehtävä edelleen työtä sen puolesta, että kriisiin löydetään neuvotteluratkaisu kansainvälisen yhteistyön areenoilla, joissa ohjenuorina ovat oikeusvaltioperiaate, turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen sekä demokratia ja ihmisoikeudet. On koko maanosamme etujen mukaista, että jännitteet saadaan purettua, ja että se tapahtuu rauhanomaisesti neuvotellen.
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei tarkoita eristäytymistä. Päinvastoin. Suomi toimii ja sen on toimittava kansainvälisesti aktiivisesti niin Pohjoismaiden, EU:n ja YK:n tasolla kuin kahdenvälisestikin. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on olennainen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Olemalla mukana maailmalla kriisien rauhoittamisessa ja ennaltaehkäisyssä parannamme myös omaa turvallisuuttamme.

**
Mainitsin aiemmin uudesta vanhuspalvelulaista.  Mutta lisäksi veteraanit ja sotainvalidit ovat erityisryhmiä, joilla on oikeus erityispalveluihin. Veteraaneja on tällä hetkellä noin 30 000 henkilöä ja heistä runsas 10 prosenttia on sotainvalideja. Ja kun vuodet vierivät, myös keski-ikä nousee – se on jo kunnioitettavat 90 vuotta.
Sotainvalidien ja veteraanien erityisetuuksista merkittävimmät ovat sotilasvammaetuudet, kuntoutus ja erityiseläkkeet.  Kuntoutusmäärärahaa veteraania kohti tänä vuonna on enemmän kuin koskaan aiemmin.  Vuodesta 2011 lähtien kunnat ovat voineet käyttää osan kuntoutusmäärärahasta myös koti- ja ateriapalveluihin.
Tarkoituksena on, että kunnassa räätälöidään yksilöllinen tuki- ja palvelukokonaisuus yhdessä veteraanin ja sotainvalidin sekä hänen omaistensa kanssa. Etsitään siis parasta mahdollista yksilöllistä palvelukokonaisuutta, jolla tuetaan kotona asumista ja estetään samalla laitoshoidon tarvetta.
Sotainvalidien pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asteraja laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2013, mutta tarvetta rajojen laskemiselle on edelleen, kuten hyvin tiedämme. Mielestäni haitta-asterajaa on alennettava, sillä se tukisi parhaiten sotainvalidien yhdenvertaisuutta palveluiden saamisessa eripuolilla Suomea. Omalta osaltani lupaan tehdä töitä asian eteen yhä edelleen.
Tänä keväänä eduskunta hyväksyi rintamasotilaseläkelain muutoksen, jonka myötä Kela sai oikeuden luovuttaa rintamalisän saajien henkilötiedot kuntien käyttöön. Näin kunnat voivat hyödyntää tietoja kutsumalla rintamaveteraanit henkilökohtaisesti kuntoutukseen.  Kunnat voivat myös lähettää heille tietoja palveluista sekä tehdä kotikäyntejä, terveystarkastuksia tai palvelutarpeen arviointeja. Näin tilanne monelta osin paranee.

**
Moni sotaveteraani- ja sotainvalidiperhe on myös omaishoitoperhe.  Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitajat kuitenkin kokevat, että näin todetaan juhlapuheissa mutta tämä arvostus ei näy heidän arjessaan eikä tukipalveluiden saatavuudessa.
Omaishoitajien asemaa on parannettava. Tällä hetkellä suurena ongelmana on omaishoidon tuen epätasaisuus sekä se ettei omaishoitajilla ja heidän perheillään ole riittävää oikeusturvaa. Omaishoitajat ja perheet jätetään liian herkästi yksin huolehtimaan päivittäisestä arjesta ja hoivasta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän toimesta on laadittu Kansallinen omaishoidon kehittämissuunnitelma, joka valmistui tänä keväänä.
Ohjelma on erittäin tärkeä. Se toisi mm. subjektiivisen oikeuden omaishoidon tukeen silloin kun valtakunnalliset yhteiset kriteerit täyttyvät.  Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen.  Laki nostaisi omaishoidon samanarvoiseksi hoitomuodoksi pitkäaikaishoidon ja muiden hoitomuotojen rinnalle, mikä tarkoittaa omaishoitajien työn tunnustamista ja heidän asemansa vahvistumista.
Pidän tärkeänä sitä, että omaishoitajat saavat uuden, nykyistä paremman lainsäädäntöturvan tuekseen. Siksi lainsäädännön valmistelu on aloitettava, jotta seuraava hallitus saa sen käsittelyynsä mahdollisimman pian kautensa alussa.

**
Tänään katsomme kiitollisina kohti tulevaisuutta. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. On tärkeää että huolehdimme vaikeissakin taloustilanteissa perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Perheiden hyvinvointiin vaikutetaan koko yhteiskunnassa, perhepolitiikka on kaikkialla. Meidän on tästä syytä otettava perhepolitiikka vahvemmin myös yhteiskuntamme keskiöön. Hyvällä laadukkaalla perhepolitiikalla, koulutuspolitiikalla ja parantamalla työllisyyttä luomme lapsillemme ja nuorillemme parasta tulevaisuutta. Näin turvaamme myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden.
On suuri ilo ja kunnia viettää kansallista veteraanipäivää kanssanne tänään täällä Lappeenrannassa.
Toivotan teille kaikille mitä parhainta juhlapäivää ja hyvää vointia myös tulevaisuuteen.

Lapsilisien leikkaamisesta

http://yle.fi/uutiset/kela_tasasuuruinen_lapsilisa_korvaisi_leikkaustarpeen/7170241

Yle otsikoi tänään 3.4. uutisensa lapsilisien leikkaamisesta ”Kela: Tasasuuruinen lapsilisä korvaisi leikkaustarpeen”.Korvaisi leikkaustarpeen? Mistä on kyse - eikö n. 8 euron leikkausta (8,4%) tarvittaisikaan kaikkiin lapsilisiin? Onko hallitus tehnyt väärän päätöksen?Uutisesta selviää, että jos poistettaisiin sisaruskorotus, eli kaikista lapsista maksettaisiin ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä – 104,19 euroa – niin säästöä tulisi reilu sata miljoonaa.Aivan, mutta se on juuri lapsilisistä leikkaamista: nythän esim. viidennestä lapsesta maksetaan 189,63 euroa, jatkossa 173 euroa, ei siis 104,19 euroa. Tasasuuruinen lapsilisä tarkoittaisi yli 85 euron leikkausta viidennen lapsen kohdalla. Lapsiperheköyhyys koettelee jo tällä hetkellä kovimmin yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä.Olisiko parempi otsikko ollut: ”Lapsilisien leikkaamiseen ei löydy hyvää mallia” tai ”Huonojen vaihtoehtojen joukosta löytyy enemmän ja vähemmän oikeudenmukaisia malleja”?Mielestäni on olennaista, että lapsilisäleikkaukset kohdennetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja riittävillä palveluilla tuetaan perheiden arkea. Kaikkien tehtyjen säästöpäätösten kokonaisvaikutus pitää arvioida ja tarvittaessa vielä viilata yksityiskohtia.

Mie jaksan!

Suomessa on 300 000 omaishoitajaa, jotka tekevät usein sitovaa, raskasta, vastuullista ja yksinäistäkin työtä. Vaikka työ antaa paljon, välillä eletään jaksamisen rajoilla. Putouksen Antskun hokema ”mie romahan!” ei aina jää heille pelkäksi lauantai-illan huumoriksi.

Yle uutisoi sunnuntaina, että Omaishoidon kansallisen ohjelman mukaan omaishoito on säästänyt 3,3 miljardia euroa yhteiskunnan menoja vuonna 2013. Jo pelkästään kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat ovat säästäneet kunnan menoja 1,2 miljardia. Tästä syystä omaishoitoa kannattaa kehittää, sillä se on inhimillistä ja yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa.  Kuntien kannalta on ehdottoman tärkeää, että vahvistetaan hyviä käytäntöjä, jotka hillitsevät kuntien kustannusten kasvua.  Onkin hämmästyttävää, että kunnissa edelleen nähdään, että omaishoidosta voidaan säästää – tämä on todella järjetöntä ja lyhytnäköistä.

Omaishoito koskettaa yhä useampia perheitä. Tämä on luonnollista jo pelkästään väestön ikärakenteen kehityksen takia. Omaishoitajista yli puolet (58 %) hoitaa puolisoaan, lähes neljännes (23 %) hoitaa lastaan. Vanhempiensa omaishoitajina toimivien aikuisten lasten määrä on laskussa, heidän osuutensa on nyt 14 %.

Työterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan 700 000 työssäkäyvää suomalaista auttaa tai hoitaa toista ihmistä. Suomessa on n. 250 000 työssäkäyvää ihmistä, jotka hoitavat säännöllisesti ja sitovasti läheistään. Ilman heidän tukeaan kunnan tulisi tarjota apua hoidettaville, jotta he selviäisivät kotonaan. Työssäkäyvien omaishoitajien tilanne on kuitenkin vaikea. Suurena ongelmana on se, ettei työelämä edelleenkään tunnista riittävästi omaishoitajien elämäntilannetta.  

Kansakuntamme tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että saamme taloutemme tasapainoon. Me selviämme vain paremmalla työllisyydellä.  Työ on meille tärkeä. Jos perheeseen syntyy omaishoitotilanne, ei ole yksiselitteinen ratkaisu jäädä hoitamaan lasta tai omia vanhempia kotiin. Kyse on myös omasta työurasta ja toimeentulosta.

Tästä syystä omaishoito tulee mahdollistaa työssä oleville niin taloudellisesti kuin riittävillä tukipalveluilla. Tällä hetkellä työn ja omaishoidon yhteensovittaminen on vaikeaa.  Riskinä on, ettei meillä tulevaisuudessa ole enää omaishoitajia samoin kuin nykyisin. Työelämän ja työmarkkinajärjestöjen on otettava omaishoitajuuden ja työelämän yhteensovittaminen vahvasti asialistalleen. Me emme selviä ilman omaishoitajia.

Tavoitteena on oltava, että Antsku ja omaishoitaja voivat jatkossa sanoa ”Mie jaksan – kaikki hyvin”.

 

Sairauspäivärahalla opiskelu etenee!

12.12. Tällä viikolla on käyty eduskunnassa keskustelua hallituksen valmistamasta rakennepaketista, jolla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Tämä on välttämätöntä jotta voimme turvata hyvinvointimme myös tulevaisuudessa. Olennainen osa pakettia on työllisyyden vahvistaminen. Tarvitsemme siihen lisää työpaikkoja, mutta tarvitsemme myös osaavaa ja työkykyistä työvoimaa. On tärkeää, että saamme ihmisten työuria vahvistettua ja pidennettyä.  Se tarkoittaa esim. nuorten opintoihin pääsemisen ja opiskelujen vauhdittamista, ihmisen jaksamisen tukemista työelämässä ja työkyvyttömyyden estämistä, ammatillisen osaamisen vahvistamista ja työvoimapolitiikkaan satsaamista.

Yhtenä isona kokonaisuutena on valmisteltu Osatyökykyiset työssä -ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on arvioinut monipuolisesti osatyökykyisten työllistymistä edistäviä säädösmuutostarpeita ja palveluita. Ryhmän loppuraportti on luettavissa tästä.

Raportissa tuodaan esiin monia hyviä ehdotuksia, mutta yksi minulle henkilökohtaisesti tärkeimmistä on asia, josta olen moneen otteeseen puhunut, kysynyt ministeriltä ja ollut yhteydessä opiskelijoihin ja virkamiehiin. Kyseessä on opiskelijoiden mahdollisuus opiskella sairauspäivärahan aikana.

Sairauspäivärahaa saadakseen pitää nykyisin keskeyttää opiskelu, vaikka sairaudesta huolimatta opintojen jonkinlaiseen suorittamiseen olisikin mahdollisuus. Osapäiväinen opiskelu voi edistää kuntoutumista, lisätä opiskelumotivaatiota ja madaltaa kynnystä palata takaisin opintoihin sekä ennen muuta jouduttaa opiskelujen etenemistä. Tätä me varmasti kaikki haluamme. Ei ole mitään järkeä pakottaa ihmistä toimettomuuteen joka voi vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä, jos opinnot vaikka jäävät kokonaan kesken.

Työryhmässä onkin tuotu esiin näkemys, että "opiskelijalle tulisi sallia oikeus rajalliseen opiskeluun sairauspäivärahan aikana. Tämä olisi mahdollista toteuttaa määrittelemällä laissa, tai laissa olevan valtuutuksen mukaisesti asetuksessa, ne edellytykset, jotka mahdollistaisivat opiskelijalle vähäisen opiskelun sairauspäivärahan aikana."

Siksi työryhmä katsoo, että päätoimisen opiskelijan mahdollisuudet vähäiseen opiskeluun hänen ollessaan sairauspäivärahalla tulee selvittää.

Erittäin hieno asia! Toivon, että selvitystä kiirehditään ja asia etenee nopeasti lainsäädännöksi. Ainakaan taloudellisia esteitä ei pitäisi olla, koska opiskelijahan tässä tapauksessa on jo sairauspäivärahalla eikä muutos varmasti aja ketään tervettä sairaaksi.