Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja. Valtiovarainministeri Urpilaisen sanoin taloudessamme on vaikea kolmoishaaste eli samalla, kun rakenteelliset kysymykset kasaavat ongelmia, myös julkisen talouden kestävyysvaje ja vaikea taloussuhdanne lisäävät vaikeuskerrointa. Tässä tilanteessa on haastavaa vahvistaa talouden kasvun edellytyksiä ja hyvinvoinnin turvaamista.
Hallitus on kuitenkin onnistunut tekemään ensi vuodelle tasapainoisen budjettiesityksen ja luonut meille vahvaa uskoa tulevaisuuteen sopimalla elokuun lopussa rakennepoliittisesta ohjelmasta, jolla aletaan kuroa kestävyysvajetta umpeen. Tätä tekemisen henkeä on täydentänyt myös työmarkkinajärjestöjen löytämä maltillinen tulosopu, joka lisää vakautta ja ennustettavuutta. Lisäksi lisäbudjetti antaa puolen miljardin edestä elvytyslääkettä taantumaan. Kyse on siis laajasta, isosta kokonaisuudesta.
Ensi vuoden budjetin ytimessä ovat panostukset työllisyyteen ja kasvuun, yrittäjyyteen ja osaamiseen. Kevään kehyspäätöksen yhteydessä päätetyt yhteisö- ja osinkoverouudistukset tulevat vuoden alussa voimaan. Yhteisöverokantaa alennetaan 20 prosenttiin ja samalla osinkotulojen verotusta muutetaan. Näillä toimilla rohkaistaan yrityksiä kasvuun, investointeihin ja ennen kaikkea uusien työpaikkojen luomiseen. Veropohjaa myös tiivistetään muun muassa poistamalla edustuskulujen vähennysoikeus ja rajoittamalla korkomenojen vähennysoikeutta. Nyt, kun uudistukset tulevat voimaan, meidän pitää vielä saada synnytettyä se positiivinen ajattelun kierre, joka rohkaisee yrittämään ja yrityksiä kasvamaan. Se ei ole vain yrittäjien asia, vaan se on meidän kaikkien yhteinen asia.
Hallitus satsaa vahvasti kasvuun. Satsauksia sisältyy myös lisäbudjettiin, jossa muun muassa homekoulujen ja sairaaloiden korjauksiin on varattu 50 miljoonaa. Se ei ratkaise ongelmia kaikkialla mutta on merkittävä satsaus terveelliseen ympäristöön. Rakentamisen puolella erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen lisätään normaalin korkotuen lisäksi 120 miljoonaa euroa investointiavustuksia. Tiedämme hyvin, millaisia haasteita aiheuttaa esimerkiksi kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttaminen ja toisaalta ikääntymiseen liittyvät muuttuvat asumistarpeet. On tärkeää tehdä satsauksia näihin kohteisiin laitospaikkojen vähentyessä ja muistisairaiden vanhusten määrän lisääntyessä. Meidän on kehitettävä erilaisia asumismuotoja tukemaan ihmisten hyvää elämänlaatua.
Ensi vuonna käynnistetään kasvurahoitusohjelma, jolla vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä tuetaan pääomasijoitusmarkkinoita. Uusi Kasvurahastojen rahasto perustetaan, minkä kautta arvioidaan saavutettavan yhteenlaskettuna lähes miljardin euron pääoma, tavoitteena siis kasvuyrityksiin sijoittaminen. Siemenvaiheen yritysten rahoittamiseksi perustetaan puolestaan uusi kasvurahasto erilliseen Tekesin hallinnoimaan sijoitusyhtiöön. Verotuksen puolella konesalien sähköveroa alennetaan veroluokkaan II vuoden 2014 alusta. Tämä on myös tärkeä kasvua tukeva ratkaisu. Lisäksi rikkidirektiivin sopeuttamista helpotetaan 90 miljoonalla eurolla, jotta voidaan rakentaa nesteytetyn maakaasun terminaaleja.
Kymmenen miljoonan lisäpanostus suunnataan Suomen Akatemian kautta etenkin tieto- ja viestintäteknologiaan. Myös julkisten tietovarantojen avaaminen on erittäin hyvä linjanveto. Nyt esitetään joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietojen ja liikenneverkkotietojen maksuttomuutta. Samoin sää- ja tutkatiedot sekä lentokenttähavainnot muutetaan maksuttomiksi. Myös Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Tilastokeskukselle on varattu määrärahalisäykset tietovarantojen avaamiseen. Avoin tietoyhteiskunta avaa mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin ja liiketoimintaan. Toisaalta voidaan merkittävästi keventää hallintoa ja rakentaa tietojärjestelmiä entistä käyttäjälähtöisemmin. Nämä ovat tärkeitä satsauksia monestakin eri näkökulmasta.”
Illalla
keskusteltiin mm. Oikeusministeriön hallinnonalasta. Tässä debatissa toin esiin
mm. erosovittelun:
Avioero on aina perheille
vaikea asia varsinkin, kun perheessä on lapsia. Meillä on ollut 11
käräjäoikeudessa – mm. Etelä-Karjalassa – kokeilu huoltoriitojen
tuomioistuinsovitteluksi, jossa käytetään asiantuntijoita avustamaan
huoltoriitojen sovittelussa. Lasten huoltoon liittyvät riidat ovat usein
erittäin vaikeita varsinkin jos lapset joutuvat vanhempien riidan
välikappaleiksi. Nyt kokeilua ollaan
valtakunnallistamassa, mikä on erittäin hyvä asia. Yksi ongelma kuitenkin on, että meillä on pulaa pätevistä, kokeneista sosiaalityöntekijöistä sekä psykologeista, joita tämä työ ennen kaikkea vaatii. Työhön ei voi tulla suoraan koulun penkiltä, vaan se vaatii kokemusta ja lisäkoulutusta. Kysymys kuuluukin, miten kokeilun laajentaminen pystytään tulevaisuudessa toteuttamaan, kun meillä samanaikaisesti on pulaa näistä työntekijöistä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson totesi vastauspuheessaan, että asiantuntijoita on tähän mennessä onnistuttu saamaan, ja koulutusta on ollut tarjolla. Tulevana vuonna koulutusta on hänen mukaansa myös tarkoitus lisätä. Hän kuitenkin painotti kunnan tilannetta, että ”kunnassa pitää pitää nyt huolta, että näitä sosiaalityöntekijöitä riittää myös tähän toimintaan”. Lisäksi hän näki vaihtoehtona ostopalvelut, eli ”jos kunnassa ei ole omasta takaa näitä sosiaalityöntekijöitä, niin niitä voi sitten ostaa”.
Tänään budjetin käsittelyssä on tauko 150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnon vuoksi. Huomenna jatkamme mm. sosiaali- ja terveysbudjetin käsittelyllä.
