- mitä kaikkea on tapahtunut eduskuntavaalien 2007 jälkeen ja miten mennään tästä eteenpäin.
Tule keskustelemaan kanssani menneestä, ajankohtaisesta tämän päivän politiikasta sekä SDP:n oppositiopolitiikan linjoista.
Lappeenrannan työväentalolle, Snellmaninkatu 12
maanantaina 9.3.2009 klo 17-20.
Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen.
perjantaina
Kela-maksun poisto huonosti ajoitettu
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) arvostelee hallitusta voimakkaasti sen aikomuksista poistaa työnantajien kansaneläkemaksu.
Hallitus perustelee Kela-maksun poistoa ja sen budjettiin aiheuttamaa 1,1 miljardin vajetta sillä, että asiasta on sovittu työmarkkinoiden neuvotteluissa osana sosiaalitupoa. Mutta on syytä kysyä, mikä enää on tämä sosiaalitupo, Kiljunen toteaa.
Kiljusen mukaan hallitus on irtisanoutunut sosiaalituposta tekemällä yksipuolisen päätöksen eläkeiän nostamisesta. Miten me voimme enää luottaa sosiaalitupon olemassaoloon, kun hallituksen puheet ja toimet ovat täysin ristiriitaisia? Kiljunen kysyy.
- Hallitus on ollut ripeä toimissaan. Kela-maksun poiston ensimmäinen vaihe valmisteltiin ennätysvauhtia, mutta missä viipyvät työntekijöiden tilannetta helpottavat toimet? Mistä me voimme tietää, että sosiaalitupon toista puolta valmistellaan ja että esitykset tulevat eduskuntaan päätettäviksi siinä muodossa kun työntekijä- ja työnantajapuoli ovat yhdessä sopineet? Voiko hallitus antaa tästä jonkun takuun? Elinkeinoelämä sai hallitukselta Kela-maksun poiston - milloin työntekijät saavat oman osansa?
Kiljusen mukaan Kela-maksun poistoa vastaava raha - 1,1 miljardia - olisi ollut syytä tässä vaikeassa taloustilanteessa käyttää toisella tavalla, täsmällisemmin kuten yritysten tukemiseen, väyläverkostojen kunnostamiseen ja rakennusten peruskorjauksiin, kuntien valtionosuuksiin ja kansalaisten kulutuskysynnän vahvistamiseen vaikkapa pienimpiä sosiaalietuuksia korottamalla.
- Nyt tämä suuri potti hukkuu pieninä murusina työnantajakenttään eikä meillä ole mitään takeita sen vaikutuksista elvytykseen ja työllisyyteen, Kiljunen toteaa.
- Tiedämme, että hallitus ottaa aluksi lisää lainaa aukon rahoittamiseksi. Mutta miten Kela-maksun poistosta syntyvä rahoitusvaje tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan, se jäi vielä valiokuntakuulemisenkin jälkeen epäselväksi. Hallituksella olisi ehdottomasti pitänyt olla selkeä esitys siitä, miten tämä sosiaaliturvan rahoitusaukko tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan, Kiljunen linjaa.
Eduskunnassa käytiin palautekeskustelu Kela-maksun poistoa koskevasta hallituksen esityksestä torstaina. Vasemmisto-oppositio jätti esityksestä oman hylkäysesityksensä. Asiasta käytiin ensimmäiset äänestykset perjantain 6.3. täysistunnossa.
Hallitus perustelee Kela-maksun poistoa ja sen budjettiin aiheuttamaa 1,1 miljardin vajetta sillä, että asiasta on sovittu työmarkkinoiden neuvotteluissa osana sosiaalitupoa. Mutta on syytä kysyä, mikä enää on tämä sosiaalitupo, Kiljunen toteaa.
Kiljusen mukaan hallitus on irtisanoutunut sosiaalituposta tekemällä yksipuolisen päätöksen eläkeiän nostamisesta. Miten me voimme enää luottaa sosiaalitupon olemassaoloon, kun hallituksen puheet ja toimet ovat täysin ristiriitaisia? Kiljunen kysyy.
- Hallitus on ollut ripeä toimissaan. Kela-maksun poiston ensimmäinen vaihe valmisteltiin ennätysvauhtia, mutta missä viipyvät työntekijöiden tilannetta helpottavat toimet? Mistä me voimme tietää, että sosiaalitupon toista puolta valmistellaan ja että esitykset tulevat eduskuntaan päätettäviksi siinä muodossa kun työntekijä- ja työnantajapuoli ovat yhdessä sopineet? Voiko hallitus antaa tästä jonkun takuun? Elinkeinoelämä sai hallitukselta Kela-maksun poiston - milloin työntekijät saavat oman osansa?
Kiljusen mukaan Kela-maksun poistoa vastaava raha - 1,1 miljardia - olisi ollut syytä tässä vaikeassa taloustilanteessa käyttää toisella tavalla, täsmällisemmin kuten yritysten tukemiseen, väyläverkostojen kunnostamiseen ja rakennusten peruskorjauksiin, kuntien valtionosuuksiin ja kansalaisten kulutuskysynnän vahvistamiseen vaikkapa pienimpiä sosiaalietuuksia korottamalla.
- Nyt tämä suuri potti hukkuu pieninä murusina työnantajakenttään eikä meillä ole mitään takeita sen vaikutuksista elvytykseen ja työllisyyteen, Kiljunen toteaa.
- Tiedämme, että hallitus ottaa aluksi lisää lainaa aukon rahoittamiseksi. Mutta miten Kela-maksun poistosta syntyvä rahoitusvaje tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan, se jäi vielä valiokuntakuulemisenkin jälkeen epäselväksi. Hallituksella olisi ehdottomasti pitänyt olla selkeä esitys siitä, miten tämä sosiaaliturvan rahoitusaukko tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan, Kiljunen linjaa.
Eduskunnassa käytiin palautekeskustelu Kela-maksun poistoa koskevasta hallituksen esityksestä torstaina. Vasemmisto-oppositio jätti esityksestä oman hylkäysesityksensä. Asiasta käytiin ensimmäiset äänestykset perjantain 6.3. täysistunnossa.
tiistaina
Sanelupolitiikalla ei hallitus pitkälle pääse
Hallituksen yksipuolinen sanelupolitiikka, jolla nyt ollaan nostamassa ihmisten eläkeikää, ei ole millään tavalla hyväksyttävää. Hallituksen tavoitteenasettelu ja perustelut ovat myös harhauttavia, sillä nykyinen laki jo mahdollistaa ihmisten siirtymisen eläkkeelle 68-vuotiaana, jopa myöhemmin. Tämän lisäksi superkarttuman, jolla yli 63-vuotias työntekijä voi nostaa eläkkeen tasoa, kohtalo on epäselvä. Jos karttumaan puututaan, eläkkeiden tasoa heikennetään.
Hallitus aikoo jatkossa heikentää toimillaan ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja pysyä työmarkkinoilla, sillä se aikoo puuttua osa-aikaeläke- sekä työkyvyttömyyseläke- että työttömyyseläkemahdollisuuksiin.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut nostaa eläkkeelle siirtymisen ikää ja tähän suuntaan on edettykin. Suurimpina syinä eläkkeelle jäämiseen ennen varsinaista eläkeikää ovat työkyvyttömyys tai työntekijöiden siirtyminen ns. työttömyysputkeen.
Yhteiskunnan ja meidän jokaisen etu olisi, että jäisimme eläkkeelle hyväkuntoisina ja entistä myöhemmin. Meidän on satsattava ihmisten työkyvyn parantamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Suurimmat satsaukset on keskitettävä työelämän laadun kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi johtamista ja työyhteisöjä kehittämällä. Lisäksi terveyden edistämistä on painotettava ja kehitettävä entistä enemmän. Myös työ- ja elinkeinoelämän on otettava nykyistä suurempi vastuu ihmisten mahdollisuudesta olla pitempään töissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työolosuhteissa otetaan huomioon työntekijöiden eri elämäntilanteet. Se tarkoittaa työntekijälähtöistä joustamista, työaikajoustoja ja nykyistä suurempaa vastuuta myös työterveyshuollolle.
Pitkäjänteinen, vakaa eläkeuudistus toteutettiin vasta vuonna 2005. Nyt hallituksen poukkoileva ja ylimielinen politiikka ajaa ihmiset luottamuspulaan eläkejärjestelmää kohtaan. Vaarana on, että heti tilaisuuden auetessa ihmiset lähtevät eläkkeelle, kun sinne vielä pääsee. Huomisesta jos ei voi enää tietää.
Suomalaisten työmarkkinoiden vakaus on pitkälti perustunut hyvään yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa. Asioita on valmisteltu yhdessä ja asioista on sovittu yhdessä. Nyt hallitus on ottanut aivan uuden linjan ja irtisanoutunut sopimisen kulttuurista.
Yksipuolisesti sanelemalla ja käskyttämällä ei työmarkkinoita eikä ihmisten käyttäytymistä muuteta. Näinä vaikeina aikoina jos milloin tarvitaan vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja tavoitteisiin.
Hallitus aikoo jatkossa heikentää toimillaan ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja pysyä työmarkkinoilla, sillä se aikoo puuttua osa-aikaeläke- sekä työkyvyttömyyseläke- että työttömyyseläkemahdollisuuksiin.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut nostaa eläkkeelle siirtymisen ikää ja tähän suuntaan on edettykin. Suurimpina syinä eläkkeelle jäämiseen ennen varsinaista eläkeikää ovat työkyvyttömyys tai työntekijöiden siirtyminen ns. työttömyysputkeen.
Yhteiskunnan ja meidän jokaisen etu olisi, että jäisimme eläkkeelle hyväkuntoisina ja entistä myöhemmin. Meidän on satsattava ihmisten työkyvyn parantamiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Suurimmat satsaukset on keskitettävä työelämän laadun kehittämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen esimerkiksi johtamista ja työyhteisöjä kehittämällä. Lisäksi terveyden edistämistä on painotettava ja kehitettävä entistä enemmän. Myös työ- ja elinkeinoelämän on otettava nykyistä suurempi vastuu ihmisten mahdollisuudesta olla pitempään töissä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työolosuhteissa otetaan huomioon työntekijöiden eri elämäntilanteet. Se tarkoittaa työntekijälähtöistä joustamista, työaikajoustoja ja nykyistä suurempaa vastuuta myös työterveyshuollolle.
Pitkäjänteinen, vakaa eläkeuudistus toteutettiin vasta vuonna 2005. Nyt hallituksen poukkoileva ja ylimielinen politiikka ajaa ihmiset luottamuspulaan eläkejärjestelmää kohtaan. Vaarana on, että heti tilaisuuden auetessa ihmiset lähtevät eläkkeelle, kun sinne vielä pääsee. Huomisesta jos ei voi enää tietää.
Suomalaisten työmarkkinoiden vakaus on pitkälti perustunut hyvään yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa. Asioita on valmisteltu yhdessä ja asioista on sovittu yhdessä. Nyt hallitus on ottanut aivan uuden linjan ja irtisanoutunut sopimisen kulttuurista.
Yksipuolisesti sanelemalla ja käskyttämällä ei työmarkkinoita eikä ihmisten käyttäytymistä muuteta. Näinä vaikeina aikoina jos milloin tarvitaan vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja tavoitteisiin.
lauantaina
Yliopistoyhteisö sivuutettu yliopistolain valmistelussa
Kansanedustaja Anneli Kiljunen on huolissaan yliopistolain uudistuksessa sivuutetun henkilöstön asemasta. Kiljunen uskoo, että henkilöstöä on kyllä "kuultu", mutta kuullun ymmärtäminen ei ole hallitukselta onnistunut. Nyt henkilöstö kokee mahdollisuutensa vaikuttaa heikoiksi. Mikäli hallitus haluaa että ihmiset jaksavat töissä entistä pidempään, on kaikin tavoin edistettävä myös työhyvinvointia ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työyhteisöönsä. Tämä koskee myös yliopistoja, Kiljunen linjaa.
Hänen mukaansa on tieteen autonomian kannalta hyvin arveluttavaa, että yliopistojen hallituksiin ollaan esittämässä yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten enemmistöä. Kiljunen esitti yliopistolain lähetekeskustelussa torstaina sinänsä kannattavansa yliopistolain uudistamista, jotta yliopistojen autonomia lisääntyy ja opetuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa.
Kiljusen mukaan lukukausimaksukokeilusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille olisi luovuttava. Kokeilu johtaa ulkomaisten opiskelijoiden määrän romahtamiseen ja kansainvälistymiskehityksen katkeamiseen, Kiljunen ennustaa. Hänen mukaansa opiskelijoiden edellytyksiä sopeutua ja jäädä valmistumisen jälkeen töihin Suomeen tulisi monipuolisesti lisätä.
Hänen mukaansa on tieteen autonomian kannalta hyvin arveluttavaa, että yliopistojen hallituksiin ollaan esittämässä yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten enemmistöä. Kiljunen esitti yliopistolain lähetekeskustelussa torstaina sinänsä kannattavansa yliopistolain uudistamista, jotta yliopistojen autonomia lisääntyy ja opetuksen ja tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa.
Kiljusen mukaan lukukausimaksukokeilusta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille olisi luovuttava. Kokeilu johtaa ulkomaisten opiskelijoiden määrän romahtamiseen ja kansainvälistymiskehityksen katkeamiseen, Kiljunen ennustaa. Hänen mukaansa opiskelijoiden edellytyksiä sopeutua ja jäädä valmistumisen jälkeen töihin Suomeen tulisi monipuolisesti lisätä.
torstaina
Lehdistötiedote 25.2.2009
Kansanedustaja Anneli Kiljunen arvostelee hallituksen esitystä poistaa työnantajien Kelamaksu. Maksun poistoa on perusteltu osana elvytyspakettia, mutta sen vaikutuksista työllisyyden paranemiseen ei ole mitään näyttöä, kritisoi Kiljunen. Hänen mukaansa saman summan satsaaminen rakentamiseen tai palvelutuotantoon turvaisi heti jopa 20 000 työpaikkaa ja parantaisi välillisesti myös kuntien talousahdinkoa.
Nyt hallitus tekee sosiaaliturvaan ja kansaneläkemaksujärjestelmään 1,1 miljardin aukon, joka aiotaan täyttää lainarahalla. Hallituksella ei ole esitystä, kuinka se aikoo korvata jatkossa puuttuvan rahoituksen. Kiljunen peräsi lain lähetekeskustelussa keskiviikkona ministeri Hyssälältä, kuinka kansaeläkerahoitus tullaan jatkossa turvaamaan kun kansaneläke muuttuu jatkossa 100-prosenttisesti valtion budjetista rahoitettavaksi. Tähän ministeri ei vielä pystynyt vastaamaan.
Hallitus on poiminut työmarkkinajärjestöjen sosiaalituposta toistaiseksi vain työnantajapuolen ajamat asiat ja pyyhkäissyt pöytää työntekijöiden esityksillä. Tällaisten irtiottojen tiellä hallituksen taival ei voi jatkua, Kiljunen totesi.
Hän paheksuu myös hallituksen toimintatapaa ja esitystä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Esityksessä ei huomioida työelämän todellisuutta eikä tulevien eläkeläisten toimeentuloa, Kiljunen kritisoi.
Nyt hallitus tekee sosiaaliturvaan ja kansaneläkemaksujärjestelmään 1,1 miljardin aukon, joka aiotaan täyttää lainarahalla. Hallituksella ei ole esitystä, kuinka se aikoo korvata jatkossa puuttuvan rahoituksen. Kiljunen peräsi lain lähetekeskustelussa keskiviikkona ministeri Hyssälältä, kuinka kansaeläkerahoitus tullaan jatkossa turvaamaan kun kansaneläke muuttuu jatkossa 100-prosenttisesti valtion budjetista rahoitettavaksi. Tähän ministeri ei vielä pystynyt vastaamaan.
Hallitus on poiminut työmarkkinajärjestöjen sosiaalituposta toistaiseksi vain työnantajapuolen ajamat asiat ja pyyhkäissyt pöytää työntekijöiden esityksillä. Tällaisten irtiottojen tiellä hallituksen taival ei voi jatkua, Kiljunen totesi.
Hän paheksuu myös hallituksen toimintatapaa ja esitystä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Esityksessä ei huomioida työelämän todellisuutta eikä tulevien eläkeläisten toimeentuloa, Kiljunen kritisoi.
tiistaina
Talouden taantumasta
Talouden taantuma koskettaa meitä yhä konkreettisemmin. Monissa perheissä joudutaan pohtimaan toimeentuloa tarkemmin, kun lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät. Valtiontalouden ennusteet käyvät jatkuvasti synkemmiksi.
Ihmisten arjen näkökulmasta suuri huolen aihe on myös kuntatalouden tilanne ja kuntapalveluiden tulevaisuus niin päivähoidossa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetus- ja koulutoimessa kuin teiden kunnossapidossa. Kuntien tilanne on muuttunut oleellisesti viime vuoden syksystä kun vuoden 2009 talousarvioita hyväksyttiin. Nyt kuntatalous on painumassa alijäämäiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan verotulot uhkaavat jäädä toistakymmentä miljoonaa alle budjetin. Kokonaistilanne on huolestuttava etenkin kun kuntapalveluissa tarpeet ovat kasvamaan päin.
Kuntien tilanne vaikeutuu ilman vahvempaa rahoitusta. Nyt on vaarana, että peruspalvelujen järjestämisvastuusta aletaan tinkiä. Se olisi pahin vaihtoehto, sillä juuri vaikeissa taloustilanteissa palveluille on paljon tarvetta ja kysyntää.
Kunnan päätöksentekijät ovat vaikeiden haasteiden keskellä. Valitettavaa on, että kunnat on jätetty hyvin pitkälle yksin vaikeuksiensa kanssa. Nyt tarvitaan sekä kuntien että valtion toimenpiteitä. Kunnissa tarvitaan vahvaa harkintaa, päätösten vaikuttavuusanalyysiä vuosiksi eteenpäin. Ei pidä tehdä päätöksiä, joiden seurauksista ihmiset maksavat monikertaisesti tulevaisuudessa. Tämän päivän päätöksillä vaikutetaan vuosiksi eteenpäin.
Nyt tarvitaan valtiolta selkeitä, riittäviä ja oikein kohdennettuja toimenpiteitä työllisyyden ja kuntatalouden vahvistamiseksi. Olennaista olisi parantaa kuntataloutta turvaamalla veropohjan kestävyys – mahdollisesti myös laajentamalla sitä – ja takaamalla valtiolta riittävä rahoitus lakisääteisiin palveluihin.
Sosialidemokraatit esittivät jo kesän jälkeen omassa vaihtoehtobudjetissaan noin 600 miljoonan euron lisäyksiä kuntien valtionapuihin, jotta opetus-, sosiaali- ja terveystoimien palvelut voidaan turvata kaikille kuntalaisille. Tavoitteenamme on vahvistaa ja parantaa kuntapalveluita. Nyt tilanne on entistäkin tärkeämpi kun kuntien rahoituspohja heikkenee ja uhkaa sitä kautta palveluiden saatavuutta ja laatua.
Tällä viikolla eduskunta käsittelee hallituksen elvyttävää lisäbudjettia. Siinä esitetään useita demareiden aiemmin esittämiä toimia, kuten panostukset muutosturvaan, koulutukseen, sekä talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Hallitus käyttää kuitenkin paljon rahaa huonosti työllistäviin veronkevennyksiin ja nakertaa myös sosiaaliturvan ja eläkkeensaajien rahoitusta poistamalla työnantajilta Kela-maksun, jotka se myös rahoittaa lainarahalla. Hallitus siirtää siten vastuuta tuleville päätöksentekijöille ja tuleville sukupolville.
Opposition lailla myös talousoppineet ovat toistuvasti kyseenalaistaneet hallituksen tekemien veroratkaisujen elvyttävän vaikutuksen ja vaatineet tehokkaampaa puuttumista talouden alamäkeen. Velkaa on perusteltua kasvattaa vain työllisyyttä tukevien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Nyt olisi hallituksessakin aika kuunnella herkemmällä korvalla erilaisia vaihtoehtoja ja pyrkiä sellaiseen elvytyskokonaisuuteen, jolla on laaja poliittinen tuki ja johon kunnat, elinkeinoelämä ja kansalaiset voivat sitoutua.
Ihmisten arjen näkökulmasta suuri huolen aihe on myös kuntatalouden tilanne ja kuntapalveluiden tulevaisuus niin päivähoidossa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetus- ja koulutoimessa kuin teiden kunnossapidossa. Kuntien tilanne on muuttunut oleellisesti viime vuoden syksystä kun vuoden 2009 talousarvioita hyväksyttiin. Nyt kuntatalous on painumassa alijäämäiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan verotulot uhkaavat jäädä toistakymmentä miljoonaa alle budjetin. Kokonaistilanne on huolestuttava etenkin kun kuntapalveluissa tarpeet ovat kasvamaan päin.
Kuntien tilanne vaikeutuu ilman vahvempaa rahoitusta. Nyt on vaarana, että peruspalvelujen järjestämisvastuusta aletaan tinkiä. Se olisi pahin vaihtoehto, sillä juuri vaikeissa taloustilanteissa palveluille on paljon tarvetta ja kysyntää.
Kunnan päätöksentekijät ovat vaikeiden haasteiden keskellä. Valitettavaa on, että kunnat on jätetty hyvin pitkälle yksin vaikeuksiensa kanssa. Nyt tarvitaan sekä kuntien että valtion toimenpiteitä. Kunnissa tarvitaan vahvaa harkintaa, päätösten vaikuttavuusanalyysiä vuosiksi eteenpäin. Ei pidä tehdä päätöksiä, joiden seurauksista ihmiset maksavat monikertaisesti tulevaisuudessa. Tämän päivän päätöksillä vaikutetaan vuosiksi eteenpäin.
Nyt tarvitaan valtiolta selkeitä, riittäviä ja oikein kohdennettuja toimenpiteitä työllisyyden ja kuntatalouden vahvistamiseksi. Olennaista olisi parantaa kuntataloutta turvaamalla veropohjan kestävyys – mahdollisesti myös laajentamalla sitä – ja takaamalla valtiolta riittävä rahoitus lakisääteisiin palveluihin.
Sosialidemokraatit esittivät jo kesän jälkeen omassa vaihtoehtobudjetissaan noin 600 miljoonan euron lisäyksiä kuntien valtionapuihin, jotta opetus-, sosiaali- ja terveystoimien palvelut voidaan turvata kaikille kuntalaisille. Tavoitteenamme on vahvistaa ja parantaa kuntapalveluita. Nyt tilanne on entistäkin tärkeämpi kun kuntien rahoituspohja heikkenee ja uhkaa sitä kautta palveluiden saatavuutta ja laatua.
Tällä viikolla eduskunta käsittelee hallituksen elvyttävää lisäbudjettia. Siinä esitetään useita demareiden aiemmin esittämiä toimia, kuten panostukset muutosturvaan, koulutukseen, sekä talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Hallitus käyttää kuitenkin paljon rahaa huonosti työllistäviin veronkevennyksiin ja nakertaa myös sosiaaliturvan ja eläkkeensaajien rahoitusta poistamalla työnantajilta Kela-maksun, jotka se myös rahoittaa lainarahalla. Hallitus siirtää siten vastuuta tuleville päätöksentekijöille ja tuleville sukupolville.
Opposition lailla myös talousoppineet ovat toistuvasti kyseenalaistaneet hallituksen tekemien veroratkaisujen elvyttävän vaikutuksen ja vaatineet tehokkaampaa puuttumista talouden alamäkeen. Velkaa on perusteltua kasvattaa vain työllisyyttä tukevien toimenpiteiden rahoittamiseksi. Nyt olisi hallituksessakin aika kuunnella herkemmällä korvalla erilaisia vaihtoehtoja ja pyrkiä sellaiseen elvytyskokonaisuuteen, jolla on laaja poliittinen tuki ja johon kunnat, elinkeinoelämä ja kansalaiset voivat sitoutua.
lauantaina
Ilmasto ja kulutus
Helsingin Sanomien tämän päivän pääkirjoituksessa aiheena on dosentti Jaakko Kianderin keskusteluun nostama kysymys siitä, miten energiatehokkuuden vaatimus vaikuttaa pienituloisten ihmisten arjessa. Kirjoitin asiasta runsas vuosi sitten Demariin kolumnin, jonka etsin äsken arkistosta ja liitän nyt blogiin. Silloin asia oli ajankohtainen tämän vuoden budjettiin sisältyneiden energiaverojen korotusten vuoksi. Hesarissa todetaan tänään, että aika vähälle pohdinnalle on jäänyt se, miten ilmastotavoitteita ajettaessa työtaakka jakautuu tavallisten kuluttajien kesken. Juuri näin. Lue tästä linkistä Hesarin kirjoitus, se on täyttä asiaa ja syytä pitää mielessä!
Ja sitten omaan tekstiini viime vuoden syksyltä.
On tärkeää, että ilmastonmuutokseen puututaan useilla eri toimilla. Yksittäisen ihmisen – sinun ja minun – kulutuskäyttäytyminen nousee yhä tärkeämpään asemaan. Yhä paremmin ymmärretään (ja myönnetään), että länsimainen kulutus vaikuttaa myös kiinalaisissa päästöissä. Ilmakehä on yhteinen, sitä totuutta enää harva vähättelee. Myös hallitus on päättänyt ohjata kansan muuttamaan kuluttamistaan. Toimivaksi keinoksi se on keksinyt polttoaine- ja sähköverojen korotukset – kun energia kallistuu, kulutus vähenee. Hallituksesta on kilvan esitetty, että kotitalouksien sähkölaskut voivat korotuksista huolimatta laskea, kun siirrytään yhä energiapihimpään elämään.
[Viime syksynä] käydyssä keskustelussa etenkin Vihreät ja Kokoomus syyttivät sosialidemokraatteja siitä, ettemme uskoisi energiaverojen kulutusta ohjaavaan vaikutukseen. Kyllä me uskomme. Mutta lähestymiskulmamme asiaan on aivan toinen. Me tuemme todellista valintaa. On suuri joukko ihmisiä – eläkeläisiä, pienituloisia lapsiperheitä, työttömiä, opiskelijoita – jotka pienillä tuloillaan arvioivat jatkuvasti energiakulutustaan. Emme voi kohdentaa heille lisälaskua energiankulutuksesta, jos todellista valinnan mahdollisuutta ei ole. Meidän tulee vaikuttaa turhaan kulutukseen, meidän tulee luoda kannustimia ja tukea vaihtoehtoja.
Ongelma hallituksen energiaverokokonaisuudessa on, että pienituloiset ja syrjäseuduilla asuvat kärsivät energiaveron nostamisesta kaikkein eniten. Mitään kompensaatioita ei ole luvassa, ei lämpöpumppujen investointitukea, ei energianeuvontaa, ei joukkoliikenteen voimakasta lisätukea. Samalla kun hallitus puhuu jokaisen ihmisen vaikutuksesta, jätetään suuret linjat ratkomatta.
Tällaistako on vastuullinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen politiikka? Hallituksen politiikassa vastuu jää markkinoiden armoille – jälleen kerran raha ratkaisee. Joka jaksaa maksaa, saa myös vapaasti kuluttaa ja ajaa entiseen malliin: autollaan, maasturillaan, moottoripyörällään, mönkijällään ja moottoriveneellään. Ja kenellä on vähän, vähentäköön kulutustaan vielä hiukan. Hallitus ohjaa kansaa muuttamaan kulutuskäyttäytymistään arkielämälle vieraalla ja elitistisellä tavalla.
Niiltä osin, kun hallituksen esitykset kitkevät ylimääräistä ja ympäristöä kuormittavaa kulutusta, on helppo olla tyytyväinen. Ilmastonmuutos on meille valtava yhteinen haaste, jonka hillitsemiseen tulisi jokaisen tehdä voitavansa.
Ja sitten omaan tekstiini viime vuoden syksyltä.
On tärkeää, että ilmastonmuutokseen puututaan useilla eri toimilla. Yksittäisen ihmisen – sinun ja minun – kulutuskäyttäytyminen nousee yhä tärkeämpään asemaan. Yhä paremmin ymmärretään (ja myönnetään), että länsimainen kulutus vaikuttaa myös kiinalaisissa päästöissä. Ilmakehä on yhteinen, sitä totuutta enää harva vähättelee. Myös hallitus on päättänyt ohjata kansan muuttamaan kuluttamistaan. Toimivaksi keinoksi se on keksinyt polttoaine- ja sähköverojen korotukset – kun energia kallistuu, kulutus vähenee. Hallituksesta on kilvan esitetty, että kotitalouksien sähkölaskut voivat korotuksista huolimatta laskea, kun siirrytään yhä energiapihimpään elämään.
[Viime syksynä] käydyssä keskustelussa etenkin Vihreät ja Kokoomus syyttivät sosialidemokraatteja siitä, ettemme uskoisi energiaverojen kulutusta ohjaavaan vaikutukseen. Kyllä me uskomme. Mutta lähestymiskulmamme asiaan on aivan toinen. Me tuemme todellista valintaa. On suuri joukko ihmisiä – eläkeläisiä, pienituloisia lapsiperheitä, työttömiä, opiskelijoita – jotka pienillä tuloillaan arvioivat jatkuvasti energiakulutustaan. Emme voi kohdentaa heille lisälaskua energiankulutuksesta, jos todellista valinnan mahdollisuutta ei ole. Meidän tulee vaikuttaa turhaan kulutukseen, meidän tulee luoda kannustimia ja tukea vaihtoehtoja.
Ongelma hallituksen energiaverokokonaisuudessa on, että pienituloiset ja syrjäseuduilla asuvat kärsivät energiaveron nostamisesta kaikkein eniten. Mitään kompensaatioita ei ole luvassa, ei lämpöpumppujen investointitukea, ei energianeuvontaa, ei joukkoliikenteen voimakasta lisätukea. Samalla kun hallitus puhuu jokaisen ihmisen vaikutuksesta, jätetään suuret linjat ratkomatta.
Tällaistako on vastuullinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen politiikka? Hallituksen politiikassa vastuu jää markkinoiden armoille – jälleen kerran raha ratkaisee. Joka jaksaa maksaa, saa myös vapaasti kuluttaa ja ajaa entiseen malliin: autollaan, maasturillaan, moottoripyörällään, mönkijällään ja moottoriveneellään. Ja kenellä on vähän, vähentäköön kulutustaan vielä hiukan. Hallitus ohjaa kansaa muuttamaan kulutuskäyttäytymistään arkielämälle vieraalla ja elitistisellä tavalla.
Niiltä osin, kun hallituksen esitykset kitkevät ylimääräistä ja ympäristöä kuormittavaa kulutusta, on helppo olla tyytyväinen. Ilmastonmuutos on meille valtava yhteinen haaste, jonka hillitsemiseen tulisi jokaisen tehdä voitavansa.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
