perjantaina

Hallitus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhempien elämäntilanteen perusteella

Sipilän hallitus antoi torstaina asetuksen päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta, sekä esityksen lapsen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa. Oikeus kokopäiväiseen hoitoon säilyy vain, jos lapsen vanhemmat opiskelevat tai työskentelevät kokoaikaisesti. Näillä muutoksilla romutetaan lapsen oikeus tasa-arvoiseen varhaiskasvatukseen Suomessa. Tämän lisäksi hallitus nostaa päivähoitomaksuja.

Kun lapsen oikeus varhaiskasvatukseen muuttuu riippuvaiseksi vanhempien elämäntilanteesta, ollaan hyvin arveluttavalla tiellä. Käytännössä hallitus luo uusia väyliä huono-osaisuuden periytymiselle ja eriarvoisuuden kasvulle.

Ongelmaa syventää se, että samalla heikennetään varhaiskasvatuksen laatua, mm. osa-aikaisia yli 3-vuotiaita lapsia voi samassa ryhmässä olla jopa 39, kun kokopäiväryhmässä lapsia on maksimissaan 24. Neljän tunnin päivittäinen varhaiskasvatus ei velvoita tarjoamaan lapselle lämmintä ruokaa. Tällä hetkellä lämmin ruoka tarjotaan kaikille lapsille. Esityksen mukaisesti perheellä on mahdollista käyttää 20 viikkotuntia valitsemalla lapselle esim. kaksi kymmenen tunnin päivää tai viisi lounaasta tai päivälevosta alkavaa iltapäivää. Lounaan jälkeen lapsella ei olisi kuitenkaan mahdollisuutta pedagogiseen varhaiskasvatukseen.

Hallitus on unohtanut totaalisesti lapsen oikeuden ja näkökulman. Hallitus jakaa lapset jo pienestä pitäen eri leireihin ja sitä kautta luo eriarvoisuutta lasten välille ja lasten elämänkaareen.

Työttömyys jo sinällään on erittäin suuri kysymys ja vaikeus perheessä. Nyt hallitus rankaisee perheen työttömyydestä myös lasta.

Varhaiskasvatusta on pidetty ennen kaikkea koulutuksen tasa-arvoa edistävänä, kustannustehokkaana investointina syrjäytymisen ehkäisyssä. Säästöjen myötä on suuri vaara, että oikeus varhaiskasvatukseen heikkenee juuri niillä, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Näillä huonosti harkituilla päätöksillä aiheutetaan entistä suurempia menoja tulevaisuudessa, puhumattakaan siitä mitä nämä päätökset vaikuttavat yksittäisten lasten elämään.

maanantaina

Lapsiperheköyhyys kasvaa

Lapsiperheiden köyhyys tulee kasvamaan hallituksen leikkausten vuoksi. Moni heikennyksistä kumuloituu samoille perheille ja lapsille.

Hallitus on päättänyt leikata työllisyysmäärärahoista, koulutuksesta, opintorahasta, työttömyysturvasta, sairauspäivärahoista. Hallitus nostaa myös päivähoidon maksuja ja aamu- ja iltapäivähoitomaksuja, leikkaa vanhempainpäivärahoja sekä jäädyttää lapsilisät. Tämän lisäksi, jos perheessä on sairautta, vanhempien asiakasmaksut nousevat, lääkekorvaukset pienenevät, matkakorvausten omavastuu nousee. Näillä kaikilla on erittäin suuri merkitys lapsiperheiden toimeentuloon sekä hyvinvointiin.

On selvää, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa joudutaan tekemään säästöjä. Tästä syystä olisi ollut entistäkin tärkeämpää, että hallitus olisi tehnyt lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutusarvioinnit ennen lopullisia esityksiä. Niitä ei ole tehty ja seuraukset ovat karmaisevia. Päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimukset osoittavat, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on erittäin suuri merkitys lapsen kehitykseen, ja siitä hyötyvät erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset. Siksi on pidetty tärkeänä, että lapsilla on tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Nyt tätä oikeutta rajataan työttömien tai vanhempainvapaalla olevien vanhempien lapsilta, eli lapsen oikeuksia heikennetään vanhempien elämäntilanteen perusteella.

Samalla varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta heikennetään, minkä seurauksena lastentarhanopettajilla ja muulla hoitohenkilökunnalla ei ole enää riittävästi aikaa jokaiselle lapselle. Aikuisen syliä ja turvaa on vähemmän kuin nykyisin. Toivottavaa olisi, että kunnissa tähän suhtauduttaisiin kriittisesti eikä heikennyksiä tehtäisi.

Työssäkäyviä köyhiä on Suomessa arviolta yli puoli miljoonaa. Pienituloisissa perheissä asuu 160 000 lasta. Varsinkin näiden perheiden näkökulmasta hallituksen päätökset ovat epäoikeudenmukaisia ja eriarvostavia. Meidän on vahvistettava työllisyyttä ja tasapainotettava taloutta, mutta sitä ei pidä tehdä yhteiskunnan heikoimpien kustannuksella.