Perheellisille opiskelijoille parempaa tukea

Tällä viikolla eduskunta on käynyt keskustelua ensi vuoden budjetista. Eilisessä keskustelussa opetusministeriön hallinnonalalta nostin esiin perheellisten opiskelijoiden tilanteen, joka on taloudellisesti hyvin hankala.

Jotta opiskelija voi edetä opinnoissaan tavoiteajassa, on tärkeää, että hänen toimeentulonsa on turvattu. Opiskelijat eivät halua eivätkä uskalla ottaa opintolainaa epävarman tulevaisuuden takia, vaan elävät opintorahalla ja pienillä työtuloilla. Korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista reilut 70 prosenttia käy töissä opintojen rinnalla, jotta he selviävät ihan elämän peruskustannuksista. Pääkaupunkiseudulla on todettu, että pelkästään asumiskustannukset ovat jo niin korkeat, että se edellyttää työssäkäyntiä. 

Korkeakouluissa ja yliopistoissa on 45 000 perheellistä opiskelijaa. Jopa 60 prosenttia opiskelijalapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Opiskelijat joutuvat nykyään tekemään paljon työtä opiskelun ohella, mutta lapsiperheessä se ei ole aina ratkaisu. Opiskelijavanhempien on muita opiskelijoita useammin turvauduttava opintolainaan, jotta he voivat maksaa päivittäiset elinkustannuksensa. 

Opintotuki poikkeaa muista syyperusteisista etuuksista siten, että tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä. Muiden Pohjoismaiden opintotuessa on käytössä joko lapsi- tai huoltajakohtaiset korotukset. Huoltajakorotus vähentäisi perheellisten opiskelijoiden tarvetta työssäkäyntiin, mikä puolestaan lyhentäisi perheellisten opintoaikaa. Opiskelijajärjestöt ovat esittäneet opintorahaan 145 euron huoltajakorotusta niille opintotuen saajille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Kannatan tämän tuen käyttöönottoa.

Nythän me ohjaamme nuoria opiskelemaan perheettöminä ja opiskelujen päätyttyä perustamaan perheen. Onko sekään mitenkään kustannustehokasta, jos yhteiskunnan näkökulmasta tarkastelee asiaa?

Toisaalta niissä perheissä, joissa työn tekeminen opiskelun ohella on mahdollista, ongelmaksi muodostuu helposti opintotuen ansaintaraja. Jotta opintotuki ei heti leikkaantuisi, lapsiperheiden kohdalla opintotuen ansaintarajaa olisi korotettava. Näin perhe selviytyisi välttämättömistä lapsiperheiden kuluista paremmin ja vanhemmat voisivat turvallisesti opiskella ja saada opinnot suoritettua tavoiteajassa. Tämä ei myöskään yhteiskunnalle toisi lisää kustannusta, vaan päinvastoin.

Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen ja opintojen suorittaminen tavoiteajassa pidentää työuria ja on myös hyvää lapsi- ja perhepolitiikkaa, jolla rakennamme yhteiskuntaa myönteisesti tulevaisuuteen.

Nähdään viikonloppuna!

Kaksoisraide tarvitaan

Tänä syksynä Luumäki-Imatra –kaksoisraiteen valmistelu on noussut keskustelunaiheeksi. Liikenneviraston selvityksen mukaan hanke ei olisi riittävän kannattava. Syystäkin olemme Etelä-Karjalassa tästä eri mieltä, sillä maakunnan liikennehankkeet tuovat alueelle elinvoimaa ja lisäävät näin ihmisten hyvinvointia, mutta ne ovat myös valtakunnallisesti tärkeitä. 

On kiistatonta, että Kaakkois-Suomen rataverkolla tavaraliikenteen määrät ovat muuhun maahan verrattuina suuria. Luumäki-Vainikkala ja Luumäki-Imatra-rataosuudet kuuluvat vilkkaimmin liikennöityihin yksiraiteisiin osuuksiin. Myös henkilöliikenne niin Joensuuhun kuin Venäjälle ovat tärkeitä. Venäjän henkilöliikenne on toki vähentynyt, mutta varmasti tilanne tulevaisuudessa muuttuu.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2012 liikennepoliittisessa selonteossaan periaatepäätöksen Luumäki-Imatra kaksoisraiteen toteuttamisesta 2016-2022 eikä tähän päätöksen ole tehty muutoksia.  Vastaavasti hallituksen tekemässä periaatepäätöksessä kolmesta keskeisestä ratahankkeesta yksi on nimenomaan Luumäki-Imatra kaksoisraide.

Liikenneministeri Risikon mukaan eduskunnan tahto on, että kaksoisraiteen palvelutaso saavutetaan ja Liikennevirasto selvittää, miten tavoitteeseen päästään.  Liikenneviraston mukaan yhtenäisen kaksosraiteen kustannukset olisivat hyötyjä  suuremmat, joten päätöksentekoa varten selvitellään nyt kustannustehokkaampia tapoja tavoitteen saavuttamiseen.

Mielestäni meidän on arvioitava kaksoisraiteen merkitystä vuosikymmeniksi tulevaisuuteen. Kaksoisraide palvelee laajasti koko elinkeinoelämää, niin raskasta teollisuutta, kuin pk-yritystoimintaa, matkailua, henkilöliikennettä. Se antaa mahdollisuuden Allegron sujuvalle ja toimivalle liikenteelle. Lähtökohtana tulee olla, että vaadittu palvelutaso saavutetaan nimenomaan toteuttamalla kaksoisraide, ei vain tekemällä osittaisia parannuksia. 

On kuitenkin tärkeää, että valtion taloudenpito on tarkkaa ja kustannustehokasta. Jos on niin, että pystytään esittämään muita keinoja tavoitteen saavuttamiseen, niitä pitää toki tarkastella avoimesti. Mutta tavoitteesta ei pidä tinkiä. Rataosuus on saatava toimimaan niin tavara- kuin henkilöliikenteen kannalta kaksoisraiteen palvelutasolla.

Tavataan huomenna Armadan edustalla!

Tervetuloa Armadan edustalle juhlistamaan Itsenäisyyspäivän aattoa 

ja nauttimaan kuppi kuumaa glögiä!