Kansallisen veteraanipäivän juhlapuhe Lappeenrannassa

27.4.2014
Tasa-arvo ja yhteisvastuu ovat olleet hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisiä arvoja.  Sodan jälkeen Suomen nopea vaurastuminen ja teollisuustuotannon huikea kasvu ei olisi onnistunut ilman jokaisen suomalaisen panosta. Tuolloin opittiin jakamaan ja ymmärtämään yhteisen hyvän päälle. Itsekkyys tai oman edun tavoittelu eivät ole kuuluneet suomalaisiin arvoihin. Sodan jälkeen rakennettu palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmämme on pitkälti juuri nykyisten ikäihmisten työn ansiosta edelleen hyvällä pohjalla.  Suomea on rakennettu ja edelleen rakennetaan työllä, jonka tuottama taloudellinen kasvu mahdollistaa nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen. Rakennustyön tuloksia ovat mm. tasa-arvoinen ja maksuton koulutus, sosiaali- ja terveys- sekä muut palvelut. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu luottamukseen. Maksamme tuloistamme ja omaisuudestamme veroja, joilla rahoitetaan koko yhteiskunnan hyvinvointi. Ihmisten pitää voida luottaa palvelujen ja tuen toimivuuteen – pitää tietää, että järjestelmä toimii myös huomispäivänä. Ihmisten täytyy luottaa siihen, että hän saa tarvittavat laadukkaat palvelut eri elämäntilanteissa. Tästä on aina ollut kyse kun puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.Vahvat peruspalvelut lisäävät väestön hyvinvointia, suojelevat terveyttä ja vahvistavat osallisuutta. Heikoimmista huolen pitäminen on sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan merkki. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta myös maan hallitus on tehnyt ratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen varmistamiseksi. Tämän päivän vaikeilla päätöksillä rakennettaan huomista ja ennen kaikkea tulevaisuutta. 

**
Suomalaisen vanhuspolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikääntyvä voi elää laadukasta elämää omassa kodissaan. Viime kesänä saatiin voimaan pitkään odotettu vanhuspalvelulaki ja samalla uudistettiin ikäihmisten palveluja koskevat laatusuositukset.
Vanhuspolitiikkamme tavoitteiden mukaan tulevaisuudessa vain 3 % yli 75-vuotiasta ihmisistä hoidetaan laitoksessa ja 97 % omassa kodissaan tai palveluasunnoissa. Tämä edellyttää vahvaa satsaamista kotiin tuotaviin palveluihin sekä omaishoidon kehittämiseen. Se edellyttää myös selkeää panostamista avopalveluiden monipuoliseen kehittämiseen. 
Tämän lisäksi meidän on huolehdittava siitä, että meillä on riittävästi palvelutaloja ja palveluasuntoja. Ihmisiä ei saa jättää kotiin palvelujen varaan, jos he kokevat elämänsä turvattomaksi tai elämän laatu kotona ei ole ihmisarvoista. Väestörakenteen muuttuessa meillä on suurena haasteena myös turvata riittävä henkilöstö kasvavaan vanhuspalveluiden tarpeeseen.
Yhä useampi ikäihminen voi tänä päivänä hyvin. Ikääntyvät ihmiset ovat valtava voimavara yhteiskunnassamme. He ovat kuluttajia, veronmaksajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, auttavat nuorempia sukupolvia erilaissa elämäntilanteissa. He ovat ihmisiä, jotka ovat tottuneet kantamaan vastuuta – niin itsestään kuin läheisistään. Mutta jokainen ihminen tarvitsee jossakin vaiheessa apua, ja silloin kun tarve tulee, niin palveluita pitää olla myös saatavilla.
Tämä on ihmisarvokysymys, tämä on ihmisoikeuskysymys. Ketään ei saa jättää heitteille.

**
Kansallinen veteraanipäivä on suuren kunnioituksen ja työnne arvostuksen päivä. Kansallinen veteraanipäivä vie meidät suomalaiset takaisin sodan raskaisiin vuosiin. Se on päivä, joka pysäyttää myös meidät nuoremmat sukupolvet pohtimaan sotaa ja keskustelemaan rauhan ja vakauden merkityksestä niin Suomessa kuin koko maailmassa.
Veteraanipäivä antaa meille myös hyvän mahdollisuuden arvioida maamme ja maailman tilaa suhteessa meidän omaan lähihistoriaamme.
Suomen kansainvälinen asema on nykyään vakaa eikä meihin kohdistu sotilaallista uhkaa. Kuitenkin viime ajat ovat herättäneet monen mielessä levottomuutta.  Ukrainan kriisi on osoittanut meille, että sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen silloin, kun valtioiden välit kiristyvät, ei ole valitettavasti menneisyyden ilmiö.
Tapahtumista Ukrainassa ei kuitenkaan pidä tehdä hätiköityjä äkkikäännöksiä omaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme.
Suomen oma uskottava puolustusjärjestelmä ja maamme sotilaallinen liittoutumattomuus on osoittautunut hyväksi. Ulkopoliittisen linjamme vakaus on meille vahvuus, joka antaa myös liikkumatilaa silloin kun kansainvälinen tilanne on kireä.
Meidän on tehtävä edelleen työtä sen puolesta, että kriisiin löydetään neuvotteluratkaisu kansainvälisen yhteistyön areenoilla, joissa ohjenuorina ovat oikeusvaltioperiaate, turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen sekä demokratia ja ihmisoikeudet. On koko maanosamme etujen mukaista, että jännitteet saadaan purettua, ja että se tapahtuu rauhanomaisesti neuvotellen.
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei tarkoita eristäytymistä. Päinvastoin. Suomi toimii ja sen on toimittava kansainvälisesti aktiivisesti niin Pohjoismaiden, EU:n ja YK:n tasolla kuin kahdenvälisestikin. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on olennainen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Olemalla mukana maailmalla kriisien rauhoittamisessa ja ennaltaehkäisyssä parannamme myös omaa turvallisuuttamme.

**
Mainitsin aiemmin uudesta vanhuspalvelulaista.  Mutta lisäksi veteraanit ja sotainvalidit ovat erityisryhmiä, joilla on oikeus erityispalveluihin. Veteraaneja on tällä hetkellä noin 30 000 henkilöä ja heistä runsas 10 prosenttia on sotainvalideja. Ja kun vuodet vierivät, myös keski-ikä nousee – se on jo kunnioitettavat 90 vuotta.
Sotainvalidien ja veteraanien erityisetuuksista merkittävimmät ovat sotilasvammaetuudet, kuntoutus ja erityiseläkkeet.  Kuntoutusmäärärahaa veteraania kohti tänä vuonna on enemmän kuin koskaan aiemmin.  Vuodesta 2011 lähtien kunnat ovat voineet käyttää osan kuntoutusmäärärahasta myös koti- ja ateriapalveluihin.
Tarkoituksena on, että kunnassa räätälöidään yksilöllinen tuki- ja palvelukokonaisuus yhdessä veteraanin ja sotainvalidin sekä hänen omaistensa kanssa. Etsitään siis parasta mahdollista yksilöllistä palvelukokonaisuutta, jolla tuetaan kotona asumista ja estetään samalla laitoshoidon tarvetta.
Sotainvalidien pitkäaikaisen laitoshoidon haitta-asteraja laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2013, mutta tarvetta rajojen laskemiselle on edelleen, kuten hyvin tiedämme. Mielestäni haitta-asterajaa on alennettava, sillä se tukisi parhaiten sotainvalidien yhdenvertaisuutta palveluiden saamisessa eripuolilla Suomea. Omalta osaltani lupaan tehdä töitä asian eteen yhä edelleen.
Tänä keväänä eduskunta hyväksyi rintamasotilaseläkelain muutoksen, jonka myötä Kela sai oikeuden luovuttaa rintamalisän saajien henkilötiedot kuntien käyttöön. Näin kunnat voivat hyödyntää tietoja kutsumalla rintamaveteraanit henkilökohtaisesti kuntoutukseen.  Kunnat voivat myös lähettää heille tietoja palveluista sekä tehdä kotikäyntejä, terveystarkastuksia tai palvelutarpeen arviointeja. Näin tilanne monelta osin paranee.

**
Moni sotaveteraani- ja sotainvalidiperhe on myös omaishoitoperhe.  Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitajat kuitenkin kokevat, että näin todetaan juhlapuheissa mutta tämä arvostus ei näy heidän arjessaan eikä tukipalveluiden saatavuudessa.
Omaishoitajien asemaa on parannettava. Tällä hetkellä suurena ongelmana on omaishoidon tuen epätasaisuus sekä se ettei omaishoitajilla ja heidän perheillään ole riittävää oikeusturvaa. Omaishoitajat ja perheet jätetään liian herkästi yksin huolehtimaan päivittäisestä arjesta ja hoivasta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän toimesta on laadittu Kansallinen omaishoidon kehittämissuunnitelma, joka valmistui tänä keväänä.
Ohjelma on erittäin tärkeä. Se toisi mm. subjektiivisen oikeuden omaishoidon tukeen silloin kun valtakunnalliset yhteiset kriteerit täyttyvät.  Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen.  Laki nostaisi omaishoidon samanarvoiseksi hoitomuodoksi pitkäaikaishoidon ja muiden hoitomuotojen rinnalle, mikä tarkoittaa omaishoitajien työn tunnustamista ja heidän asemansa vahvistumista.
Pidän tärkeänä sitä, että omaishoitajat saavat uuden, nykyistä paremman lainsäädäntöturvan tuekseen. Siksi lainsäädännön valmistelu on aloitettava, jotta seuraava hallitus saa sen käsittelyynsä mahdollisimman pian kautensa alussa.

**
Tänään katsomme kiitollisina kohti tulevaisuutta. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. On tärkeää että huolehdimme vaikeissakin taloustilanteissa perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Perheiden hyvinvointiin vaikutetaan koko yhteiskunnassa, perhepolitiikka on kaikkialla. Meidän on tästä syytä otettava perhepolitiikka vahvemmin myös yhteiskuntamme keskiöön. Hyvällä laadukkaalla perhepolitiikalla, koulutuspolitiikalla ja parantamalla työllisyyttä luomme lapsillemme ja nuorillemme parasta tulevaisuutta. Näin turvaamme myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden.
On suuri ilo ja kunnia viettää kansallista veteraanipäivää kanssanne tänään täällä Lappeenrannassa.
Toivotan teille kaikille mitä parhainta juhlapäivää ja hyvää vointia myös tulevaisuuteen.

Lapsilisien leikkaamisesta

http://yle.fi/uutiset/kela_tasasuuruinen_lapsilisa_korvaisi_leikkaustarpeen/7170241

Yle otsikoi tänään 3.4. uutisensa lapsilisien leikkaamisesta ”Kela: Tasasuuruinen lapsilisä korvaisi leikkaustarpeen”.Korvaisi leikkaustarpeen? Mistä on kyse - eikö n. 8 euron leikkausta (8,4%) tarvittaisikaan kaikkiin lapsilisiin? Onko hallitus tehnyt väärän päätöksen?Uutisesta selviää, että jos poistettaisiin sisaruskorotus, eli kaikista lapsista maksettaisiin ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä – 104,19 euroa – niin säästöä tulisi reilu sata miljoonaa.Aivan, mutta se on juuri lapsilisistä leikkaamista: nythän esim. viidennestä lapsesta maksetaan 189,63 euroa, jatkossa 173 euroa, ei siis 104,19 euroa. Tasasuuruinen lapsilisä tarkoittaisi yli 85 euron leikkausta viidennen lapsen kohdalla. Lapsiperheköyhyys koettelee jo tällä hetkellä kovimmin yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä.Olisiko parempi otsikko ollut: ”Lapsilisien leikkaamiseen ei löydy hyvää mallia” tai ”Huonojen vaihtoehtojen joukosta löytyy enemmän ja vähemmän oikeudenmukaisia malleja”?Mielestäni on olennaista, että lapsilisäleikkaukset kohdennetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja riittävillä palveluilla tuetaan perheiden arkea. Kaikkien tehtyjen säästöpäätösten kokonaisvaikutus pitää arvioida ja tarvittaessa vielä viilata yksityiskohtia.