Ihmisten huoli hyvinvointipalveluista, etenkin vanhuuden turvasta ja toisaalta huoli työn tulevaisuudesta ovat päivittäin esillä. Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Ainoastaan työ, kasvu ja julkisen talouden tasapaino voivat turvata suomalaisten hyvinvoinnin. Työttömyys on nujerrettava tulevalla vaalikaudella, jotta jokaisella ihmisellä on mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen ja samalla kerryttää itselleen riittävää eläketurvaa. Kaikkien osaaminen on saatava käyttöön.
SDP:n selkeänä tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa, mikä on mahdollista saavuttaa panostamalla vahvasti työllisyyspolitiikkaan. Tarvitsemme sekä julkisia investointeja teihin, ratoihin, rakennuksiin että työvoimapoliittisia toimia ja kasvavan yrittäjyyden tukemista.
Jotta työllisyystavoite ja kestävä talouskasvu voidaan saavuttaa, on myös elinkeinorakennetta uudistettava. Se vaatii panostamista palveluyrittäjyyteen ja teknologiaosaamiseen. Se vaatii tuotekehittelyä, uusia innovaatioita ja yrittämistä. Meidän on satsattava koulutukseen ja osaamisen monipuoliseen vahvistamiseen. Myös työn tuottavuutta on lisättävä esim. uutta tekniikkaa soveltamalla.
SDP tarjoaa vaaleissa Suomen kansalle työsopimusta, jonka puitteissa keskitytään työn ja oikeudenmukaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Katsomme, että kaikki tulevan vaalikauden poliittiset ratkaisut on tehtävä siitä näkökulmasta, että ne tukevat työllistävää kasvua ja vahvistavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
perjantaina
Vaalirahoituksesta
Sanoman maakuntalehdet tekivät viime sunnuntain lehteen jutun Kymen vaalipiirin ehdokkaiden vaalirahoituksesta. Myös blogini seuraajille tiedoksi omat vastaukseni.
1. Millaiseksi vaalibudjettisi on muodostunut?
- mikä on kokonaissumma?
Budjetti on noussut alustavista suunnitelmista (20 000) lähemmäs 25-30 000 euroon. Lopullista summaa vielä vaikea sanoa koska vaalityö on edelleen kesken ja kaikki laskut eivät ole tulleet.
- miten rahoitus jakautuu eri lähteiden kesken (mm. yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset, oma raha)?
Rahoituksesta
- 70% on omaa rahaa,
- 30% Lappeenrannan Sos.dem. kunnallisjärjestön,
- noin 1000 euroa lukuisilta eri yksityisiltä tukijoilta.
2. Miten julkistat vaalirahoituksesi?
- julkistatko kaikki tukijasi vai lain edellyttämät?
Julkistan kaikki lain velvoittamat tukijat.
- milloin teet vaalirahailmoituksen tai ennakkoilmoituksen
Teen lopullisen ilmoituksen vaalien jälkeen.
1. Millaiseksi vaalibudjettisi on muodostunut?
- mikä on kokonaissumma?
Budjetti on noussut alustavista suunnitelmista (20 000) lähemmäs 25-30 000 euroon. Lopullista summaa vielä vaikea sanoa koska vaalityö on edelleen kesken ja kaikki laskut eivät ole tulleet.
- miten rahoitus jakautuu eri lähteiden kesken (mm. yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset, oma raha)?
Rahoituksesta
- 70% on omaa rahaa,
- 30% Lappeenrannan Sos.dem. kunnallisjärjestön,
- noin 1000 euroa lukuisilta eri yksityisiltä tukijoilta.
2. Miten julkistat vaalirahoituksesi?
- julkistatko kaikki tukijasi vai lain edellyttämät?
Julkistan kaikki lain velvoittamat tukijat.
- milloin teet vaalirahailmoituksen tai ennakkoilmoituksen
Teen lopullisen ilmoituksen vaalien jälkeen.
maanantaina
Sijoittajien ja poliitikkojen vastuut
Etelä-Saimaan yleisönosastolla kyseltiin, onko luotonottajan luottotappio luotonantajan vika. Siinäpä asian ydinkysymys, johon perustuu myös SDP:n linja Euroopan väliaikaisen vakausvälineen (ERVV) takauksien kasvattamisen suhteen. Meidän mielestämme sijoittajat ja pankit on myös saatava vastuuseen riskiluototuksestaan.
Kriisiin on johtanut löysä luotonanto yhdistettynä eräiden EU-maiden holtittomaan taloudenpitoon ja yli varojen elämiseen. Nykyisenkaltaisen talouskriisin uusiutuminen tulevaisuudessa on estettävä. Ei ole oikein, että kriisi rahoitetaan veronmaksajien taskuista.
SDP on esittänyt, että ongelmamaiden velat täytyy uudelleen järjestellä niin, että sijoittajat osallistuvat taakan jakoon. Tätä mieltä ovat olleet myös mm. eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja ETLA:n toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Jos EU lisäisi pankkien ja sijoittajien vastuun väliaikaiseen vakausvälineeseen, se lisäisi myös kansainvälistä luottamusta EU:n kykyyn säädellä talouttaan vastuullisesti. Nyt näyttää siltä, että pankkien ja sijoittajien vastuu täyttyy vasta vuonna 2013, kun pysyvä vakausmekanismi (EVM) otetaan käyttöön. Sitä emme voi jäädä odottamaan. Mitä pidemmälle velkasaneerausmahdollisuus lykkääntyy, sitä varmemmin luotonantajat pääsevät karkaamaan voittoineen maista, joiden kriisin syntymisessä ne ovat olleet keskeisessä roolissa.
Poliitikkojen vastuu kriisin hoidosta edellyttää vastuullisten päätösten tekemistä. Siihen SDP on sitoutunut.
Kriisiin on johtanut löysä luotonanto yhdistettynä eräiden EU-maiden holtittomaan taloudenpitoon ja yli varojen elämiseen. Nykyisenkaltaisen talouskriisin uusiutuminen tulevaisuudessa on estettävä. Ei ole oikein, että kriisi rahoitetaan veronmaksajien taskuista.
SDP on esittänyt, että ongelmamaiden velat täytyy uudelleen järjestellä niin, että sijoittajat osallistuvat taakan jakoon. Tätä mieltä ovat olleet myös mm. eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja ETLA:n toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Jos EU lisäisi pankkien ja sijoittajien vastuun väliaikaiseen vakausvälineeseen, se lisäisi myös kansainvälistä luottamusta EU:n kykyyn säädellä talouttaan vastuullisesti. Nyt näyttää siltä, että pankkien ja sijoittajien vastuu täyttyy vasta vuonna 2013, kun pysyvä vakausmekanismi (EVM) otetaan käyttöön. Sitä emme voi jäädä odottamaan. Mitä pidemmälle velkasaneerausmahdollisuus lykkääntyy, sitä varmemmin luotonantajat pääsevät karkaamaan voittoineen maista, joiden kriisin syntymisessä ne ovat olleet keskeisessä roolissa.
Poliitikkojen vastuu kriisin hoidosta edellyttää vastuullisten päätösten tekemistä. Siihen SDP on sitoutunut.
perjantaina
Lapsiperheiden hyvinvointi
Maassamme lapsiperheiden köyhyys on syventynyt ja samalla lasten välillä eriarvoisuus kasvaa. Jo 150 000 lasta elää köyhässä tai köyhyysriskin perheessä. Viime aikoina on puhuttu siitä, miten Suomi on palannut luokkayhteiskunnaksi. Se alkaa yhä selvemmin näkyä juuri lasten mahdollisuuksissa elää täysipainoista lapsuutta. Eduskuntavaalien alla puhutaan paljon lapsiperheiden hyvinvoinnista, mutta pelkkä puhe ei riitä. On myös sitouduttava toimintaan lapsiperheiden puolesta.
Vanhempien työssäkäynnin edistäminen, lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ja perheille maksettavien etuuksien parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joihin on sitouduttava nykyistä paremmin.
Laadukkailla, kaikille lapsille ja perheille yhteisillä peruspalveluilla parannetaan tehokkaasti tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia. Pienelle lapselle turvallinen ja hyvä päivähoito on tärkeä kehittämisen kohde. Ryhmäkoot ja henkilöstömitoitukset on saatava vastaamaan nimenomaan lapsen ja perheen tarpeita. Päivähoidon ja sen maksujen olisi joustettava perhe- ja työelämää tukevasti.
Peruskoulussa vastaavasti opetuksen laatu ja oppilasryhmien koko on ratkaiseva. Me emme ole turvanneet jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävää tukea esim. eritysopetuksessa. Oikeuskanslerin selvityksen mukaan oppilashuollon voimavarat ovat usein huomattavasti suositusten alapuolella. Nyt on saatava resurssit vastaamaan todellisia tarpeita ja turvattava jokaiselle lapselle peruskoulussa hyvä, tasa-arvoa tukevat oppimisen edellytykset.
Vanhempien jaksaminen, yhteisen ajan jakaminen lasten kanssa on vaikeaa monestakin syystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kolmannes pienten lasten vanhemmista on huolissaan yhteisen ajan riittämättömyydestä lapsen kanssa ja omista vanhemmuuden taidoistaan. Useimmat vanhemmat kantavat huolta vanhemmuudestaan riippumatta perheen tulotasosta. Vanhempien työttömyys ja köyhyys, mutta toisaalta myös kiire ja sterssi työelämässä ovat vakavia uhkia hyvälle vanhemmuudelle ja perheen hyvinvoinnille.
On välttämätöntä tukea perheiden jaksamista monipuolisesti. SDP:n tavoite saada Suomeen maailman paras työelämä olisi tervetullut lapsiperheiden tuki. Kaikkien lapsiperheiden ulottuville pitäisi myös viimein saada kotipalvelu. 1990-luvun laman jälkeen asiasta on ehditty puhua jo monta kertaa, mutta mitään lapsiperheiden arjessa näkyviä ratkaisjua ei ole saatu aikaan.
Kaikki puheemme kestävyysvajeen korjaamisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta työuria pidentämällä ja työllisyyttä vahvistamalla jäävät tyhjiksi, jos samaan aikaan annamme kymmenien tuhansien lapsien elää osattomuudessa, vailla mahdollisuuksia kehittää omia vahvuuksiaan koulussa ja harrastuksissa, rajaten samalla heidän valmiuksiaan elää täysipainoista aikuisuutta. Lapsissa on maamme ja hyvinvointimme tulevaisuus.
Vanhempien työssäkäynnin edistäminen, lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ja perheille maksettavien etuuksien parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joihin on sitouduttava nykyistä paremmin.
Laadukkailla, kaikille lapsille ja perheille yhteisillä peruspalveluilla parannetaan tehokkaasti tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia. Pienelle lapselle turvallinen ja hyvä päivähoito on tärkeä kehittämisen kohde. Ryhmäkoot ja henkilöstömitoitukset on saatava vastaamaan nimenomaan lapsen ja perheen tarpeita. Päivähoidon ja sen maksujen olisi joustettava perhe- ja työelämää tukevasti.
Peruskoulussa vastaavasti opetuksen laatu ja oppilasryhmien koko on ratkaiseva. Me emme ole turvanneet jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävää tukea esim. eritysopetuksessa. Oikeuskanslerin selvityksen mukaan oppilashuollon voimavarat ovat usein huomattavasti suositusten alapuolella. Nyt on saatava resurssit vastaamaan todellisia tarpeita ja turvattava jokaiselle lapselle peruskoulussa hyvä, tasa-arvoa tukevat oppimisen edellytykset.
Vanhempien jaksaminen, yhteisen ajan jakaminen lasten kanssa on vaikeaa monestakin syystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kolmannes pienten lasten vanhemmista on huolissaan yhteisen ajan riittämättömyydestä lapsen kanssa ja omista vanhemmuuden taidoistaan. Useimmat vanhemmat kantavat huolta vanhemmuudestaan riippumatta perheen tulotasosta. Vanhempien työttömyys ja köyhyys, mutta toisaalta myös kiire ja sterssi työelämässä ovat vakavia uhkia hyvälle vanhemmuudelle ja perheen hyvinvoinnille.
On välttämätöntä tukea perheiden jaksamista monipuolisesti. SDP:n tavoite saada Suomeen maailman paras työelämä olisi tervetullut lapsiperheiden tuki. Kaikkien lapsiperheiden ulottuville pitäisi myös viimein saada kotipalvelu. 1990-luvun laman jälkeen asiasta on ehditty puhua jo monta kertaa, mutta mitään lapsiperheiden arjessa näkyviä ratkaisjua ei ole saatu aikaan.
Kaikki puheemme kestävyysvajeen korjaamisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta työuria pidentämällä ja työllisyyttä vahvistamalla jäävät tyhjiksi, jos samaan aikaan annamme kymmenien tuhansien lapsien elää osattomuudessa, vailla mahdollisuuksia kehittää omia vahvuuksiaan koulussa ja harrastuksissa, rajaten samalla heidän valmiuksiaan elää täysipainoista aikuisuutta. Lapsissa on maamme ja hyvinvointimme tulevaisuus.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
